Lauantaina oli maailman käymäläpäivä. Vessa, huussi, kuivakäymälä, hyysikkä, veski, pikkula, ulkohuone, pihanperä - rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Huusseja on Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa lähes 2000 ehdottomasti maan ja koko maailmankin parhaissa maisemissa.
Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on julistanut marraskuun 19. päivän Maailman Käymäläpäiväksi. Päivän tarkoitus on muun muassa kiinnittää huomiota käymälätilanteen puutteellisuuteen eri puolilla maailmaa.
Suomessa käymäläasiat ovat hyvin retkeilijöilläkin, sillä maamme kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla on lähes kaksituhatta käymälää maan parhaissa maisemissa. Vilkkaissa retkeilykohteissa on nykyään usein imutankkiin tyhjennettäviä käymälöitä, mutta suurin osa on yhä perinteisiä kuivakäymälöitä.
Vuosittain näihin huusseihin kertyy käymäläjätettä huomattavia määriä. Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa retkeilijöiden jättämän käymäläjätteen kunnalliseen jätehuoltoon tai vie jatkokompostoitavaksi. Hyvin vähäisen käyttömäärän huussien jäte voidaan myös kompostoida paikan päällä.
Useimmiten retkeilijät käyttävät huussia oikein, ja tällä ei nyt viitata varsinaiseen toimitukseen. Silloin tällöin huussisäiliöön kuitenkin päätyy sinne kuulumatonta tavaraa, jopa muovia.
Tällöin koko sisältö joudutaan toimittamaan sekajätteeseen. Tämä on huono asia luonnon kannalta, mutta se myös tuo lisäkuluja. Kuivakäymälään pitäisikin siis laittaa ainoastaan sitä itseään sekä kuiviketta hajua ja kärpäsiä vähentämään.
Niiden lisäksi kuivakäymälään saa laittaa ainoastaan maatuvaa ruokajätettä. Imutankkiin ei saa päätyä kuin sitä itseään. Näin säästetään luontoa eikä aiheuteta lisäkuluja huussihuollolle. Sekin raha voidaan sitten käyttää retkeilijöiden muihin palveluihin.
Toisenlainen käymälä tönötti ainakin vielä muutama viikko sitten Pudasjärven rannalla entisen uimarannan luona. Käymäläjätettä varten on siellä vain kaivettu kuoppa.
Suomen huussiseurasta, joka järjesti käymäläpäivän aikana monenlaista valistustoimintaa, kerrottiin, että ratkaisu on ympäristölakien vastainen. Käymäläjätettä ei saa päästä maaperään tai vesistöön missään tapauksessa.
Vaarana on, että vesistö rehevöityy. Vesistöön joutuessaan käymäläjäte voi levittää ulosteperäisiä bakteereita, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa ripuliepidemian.
Käymäläjäte ei kompostoidu maaperässä eikä sitä saa maahan haudata. Se pitää kompostoida suljetussa astiassa, jotta ongelmia ei aiheudu. Hyvin kompostoituneen käymäläjätteen voi käyttää lannoitteena, huussiseurasta kerrottiin.
