Palo- ja pe­las­tus­hä­ly­tyk­set li­sään­tyi­vät Pu­das­jär­vel­lä – lii­ken­ne­on­net­to­muus­teh­tä­vät muualla kas­vus­sa, täällä vä­he­ni­vät sel­väs­ti

Hotelli Iso-Syötte tuhoutui tulipalossa joulukuussa. Pelastuslaitosten yksiköitä oli paikalla liki 20.
Hotelli Iso-Syötte tuhoutui tulipalossa joulukuussa. Pelastuslaitosten yksiköitä oli paikalla liki 20.
Kuva: Toivo Kiminki

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Pudasjärven tehtävät lisääntyivät edellisvuodesta samaa tahtia kuin koko alueella. Synkimmillään tilastot ovat suurpalojen luvuissa, sattuivathan sekä Perhemarketin että Hotelli Iso-Syötteen rakennuksia pahoin tuhonneet palot viime vuonna.

Kaikkiaankin rakennuspaloja oli Pudasjärvellä viime vuonna selvästi edellisvuotta enemmän.

Huolissaan pelastuslaitoksella ollaan myös automaattisten hälytysten lisääntymisestä. Kasvu on ollut kovaa, tietää pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas.

Ne lisääntyivät Pudasjärvelläkin selvästi. Näistä paloilmoitintehtävistä yli 90 % on erheellisiä, Honkakunnas tietää..

– Mainitut tarkastus- ja varmistustehtävät aiheuttaa paloilmoitinlaitteiston erheellinen toiminta, laitteissa ei yleensä vikaa ole. Kyseessä on yleisimmin huolimaton ruuan valmistus tai kiinteistössä tehtävä korjaus- tai huoltotyö, josta aiheutuu niin paljon käryä, pölyä, tärinää tai muuta häiriötä, että tilan palonilmaisin reagoi.

Yleisimpiä turhaksi osoittautuneet tarkastustehtävät ovat erilaisissa vanhusten palveluyksiköissä, joissa on omia keittiöitä. Asianmukaisella käytöllä hälytykset voi välttää usein jo liesituulettimen riittävällä käytöllä ruuanvalmistuksen yhteydessä, pelastuslaitoksella tiedetään.

Vahingontorjuntatehtävät lisääntyivät myös Pudasjärvellä selvästi. Vuonna 2017 niitä oli 10, viime vuonna 20. Sama oli suunta muissa tarkistus- ja varmistustehtävissä, määrä liki kaksinkertaistui.

Kun tilanne on sama koko alueella, on syitä pohdittu. Honkakunnaksen mukaan ilmoittamiskynnys on laskenut. Usein ilmoitus hätäkeskukseen tehdään asia pahemmin pohtimatta.

– Kaupunkipaikoissa ei vaikkapa rappukäytävän kärystä aina oteta selvää kun ei välttämättä naapureita tunneta, vaan soitetaan 112:een.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan tehtävämäärä kasvoi lähes 12,5 prosenttia vuodesta 2017 ja lähes 11 prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvosta. Hälytystehtäviä oli 4847, määrä kasvoi erityisesti Oulussa.

Hälytystehtävät lisääntyivät lähes kaikissa onnettomuustyypeissä. Merkittävintä kasvu oli vahingontorjuntatehtävien, paloilmoitintehtävien ja sekalaisten tarkastus- ja varmistustehtävien määrissä.

Maastopaloja sammutettiin 195 kertaa, 108 tehtävää enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta kuitenkin siedettävä määrä, kun huomioidaan erittäin lämmin ja kuiva kesä, Honkakunnas toteaa.

Pudasjärvellä maastopaloja oli 28. Kuivuus näkyi luvussa selvästi, edellisvuonna kun maastossa kärähti vain kuusi kertaa.

Laajoiksi palot eivät juuri ehdi, koko pelastuslaitoksen alueella keskimäärin vain 0,3 hehtaarisiksi. Useiden hehtaarien maastopalot ovat alueella hyvin harvinaisia.

Pelastustoimen valmiutta vaativien liikenneonnettomuuksien määrän on kasvanut lähes joka vuosi viimeisen vuosikymmenen aikana. Kasvua ei voi selittää sillä, että liikennesää olisi jatkuvasti huonontunut, Honkakunnas sanoo.

Hän pohtii matkapuhelinten osuutta lukuihin. Ne helpottavat avun hälyttämistä onnettomuuspaikalle, mutta matkapuhelinten käyttö on ehkä lisännyt tarkkaamattomuutta liikenteessä.

– Tilastoista selviää iltapäiväliikenteessä tapahtuvan yli kaksinkertainen määrä liikenneonnettomuuksia aamupäiväliikenteeseen verrattuna.

Pudasjärvellä liikenneonnettomuustehtävät vähenivät vuodessa 54:stä 39:ään. Lievää laskua oli myös pelastuslaitoksen hoitamissa ensivastetehtävissä, vaikka ne muualla lisääntyivät.

Ne työllistivät kappalemääräisesti eniten Pudasjärven paloasemalta hoidetuista tehtävistä. Ensihoitopalvelua tukevien ensivastetehtävien määrä oli koko pelastuslaitoksen alueella 1026 tehtävää ja liikenneonnettomuuksien määrä 735.