OP:n ekonomistien tuoreen maakuntaennusteen mukaan bruttokansantuotteen odotetaan kehittyvän myönteisesti vuonna 2025. Lähes kaikissa Suomen maakunnissa talouden ennustetaan kääntyvän kasvuun vuosina 2024–2025, kun talous elpyy taantumasta.
Maakuntaennuste perustuu OP:n huhtikuun suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024, mutta kasvaa 2,0 prosenttia vuonna 2025.
– Parasta kehitys on kasvukeskuksissa, kuten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Pohjois-Suomessa Lapin ja Kainuun ennustetaan kasvavan suhteellisen vahvasti. Erityisesti Kainuun talouden kehitys on ollut viime vuosina vahvaa, ja sen ennustetaan kasvavan lähes koko Suomen keskiarvon mukaisesti tulevina vuosina, OP Ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela toteaa tiedotteessa.
Vuosina 2023–2025 maakuntien keskimääräisen vuosikasvun ennustetaan vaihtelevan 0,7 prosentin kasvusta aina lähes yhden prosentin supistumiseen. Koko Suomen kasvu vastaavana ajanjaksona on 0,2 prosenttia.
Vaihtelu maakuntien talouskehityksessä pysyy ennusteen mukaan suurena osaltaan väestökehityksen vuoksi. Toisissa maakunnissa väestö kasvaa, kun taas toisissa vähenee.
Heikentyneen taloustilanteen myötä työmarkkinat ovat paljolti normalisoituneet. Maakuntien välillä on kuitenkin vaihtelua. Lapissa, Kainuussa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla työmarkkinat ovat edelleen poikkeuksellisen kireät ja maakunnissa voidaan katsoa olevan pulaa työvoimasta. Tämä voi rajoittaa tulevaa kasvua.
Vuonna 2023 taantuma nosti työttömyyttä lähes kaikissa maakunnissa. Työttömyyden kehitys ei kuitenkaan ollut yhtenäistä, sillä Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Varsinais-Suomen maakunnissa työttömyys laski.
Korkeinta työttömyys oli viime vuonna Kymenlaaksossa, missä työttömyys oli hieman alle kymmenen prosenttia. Matalin työttömyysaste oli Etelä-Pohjanmaalla hieman yli neljässä prosentissa.
Maakuntien tuotantorakenteet ovat lähestyneet toisiaan, kun jalostuksen osuus on vähentynyt ja palveluiden osuus on kasvanut. Erojakin maakuntien välillä edelleen on, sillä Uudenmaan bruttokansantuote nojaa paljolti palveluihin ja Pohjanmaalla jalostus tuottaa yhä merkittävän osuuden tuotannosta.