Punaisen ristin Nälkäpäivän keräys järjestettiin viime viikon loppupuolella Pudasjärvellä. Perjantaina kerääjinä Kurenalan keskustassa toimivat Hirsikampuksen oppilaat. Lipaskeräystä kauppojen ovilla oli myös perjantaihin saakka.
– Oppilaat keräsivät Kurenalan keskustassa kello 9 ja 15 välisenä aikana, kertoo SPR:n Pudasjärven osaston puheenjohtaja Esa Erkkilä.
Vuosittain Nälkäpäiväkeräyksellä on Pudasjärvellä koottu noin 1 500 euroa. Valtakunnallisesti Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon lahjoitettiin nyt noin 800 000 euroa Nälkäpäivän lipaskeräyksen aikana
Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen keräys, joka järjestetään vapaaehtoisten voimin joka vuosi syyskuussa. Nälkäpäivänä kerätään mahdollisimman paljon lahjoituksia, jotta Punainen Risti voisi huolehtia mahdollisimman monesta kriisin keskelle joutuneesta missä päin maailmaa tahansa tai täällä Suomessa, kerrotaan Punaisen Ristin Nälkäpäiväkeräyksen sivuilla.
Avun tarpeen voi aiheuttaa luonnonkatastrofi, onnettomuus, konflikti tai epidemia. Ihmisten perustarpeet hädän keskellä ovat samat: tarvitaan vettä, ruokaa ja suojaa. Usein myös terveydenhuoltoa ja henkistä tukea.
Juuri nyt apua tarvitaan kipeästi Marokossa, Libyassa, Itä-Afrikassa ja Afganistanissa. Marokon maanjäristysalueella ja Libyan tulva-alueilla tarvitaan nopeasti terveydenhuoltoa ja muuta hätäapua, jotta vältyttäisiin epidemioilta ja uusilta katastrofeilta. Itä-Afrikassa on meneillään pahin ruokakriisi vuosikymmeniin. Afganistanissa humanitaarinen kriisi on syventynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana.
Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin keräys, joka järjestetään joka vuosi syyskuussa. Nälkäpäivän äiti oli pälkäneläinen vapaaehtoinen Mailis Korhonen, joka keksi idean ”kaikkien pälkäneläisten rahankeruutalkoista”.
Marraskuussa 1980 Pälkäneellä kuhisi. Punaisen Ristin Pälkäneen osasto oli haastanut koko kylän säästämään ruokakuluissaan yhden päivän ajan ja lahjoittamaan säästyneet varat Afrikan nälkäänäkeville. Lahjoitustapoja oli paljon, mm. lipaskeräys, soppamyyntiä ja kirkkokonsertti.
Keräys käynnistettiin poikkeusoloissa, sillä lehtilakko vaikeutti keräyksestä tiedottamista. Koululaisten mukana viesti keräyksestä kuitenkin kulki yli tuhanteen kotiin ja tempaus onnistui yli odotusten.
Jo seuraavana vuonna se laajeni valtakunnalliseksi ja sai nimen Nälkäpäivä. Nykyisin se järjestetään lähes jokaisella Suomen paikkakunnalla.
Ensimmäinen Nälkäpäivä -keräys järjestettiin Itä-Afrikan nälänhädän uhrien auttamiseksi. Siitä syntyi nimi Nälkäpäivä. Silloin Nälkäpäivänä kannustettiin halukkaita syömään kevyesti yhtenä päivänä ja lahjoittamaan säästyneet varat keräykseen.
Nykyään Nälkäpäivää voi viettää haluamallaan tavalla, eikä herkuttelukaan ole kiellettyä. Nälkäpäivän idea on se, että kaikilla olisi riittävästi ruokaa ja jokaista apua tarvitsevaa autettaisiin hädän hetkellä.
Nälkäpäiväkeräyksen varoilla autetaan myös kotimaassa: esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet tarvitsevat apua välttämättömiin hankintoihin hammasharjasta lähtien. Punainen Risti antaa myös henkistä tukea onnettomuuksien uhreille ja heidän läheisilleen.
Katastrofirahaston varoja käytetään lisäksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun auttamisvalmiuteen. Vapaaehtoiset auttavat viranomaisia kadonneiden etsinnöissä ja suurissa onnettomuuksissa.
Nälkäpäivän lipaskeräys järjestettiin 28.–30.9.2023.
Paikalliset Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät lipaskeräyksen lähes kaikilla Suomen paikkakunnilla.
Katastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia. Jokaisesta rahastoon lahjoitetusta eurosta menee siis vähintään 80 senttiä avustuskohteeseen.
