Sote-soppaa pääsivät hämmentämään myös tavalliset kuntalaiset viime viikolla Hirsikampuksella Oulunkaaren väen järjestämässä yleisötilaisuudessa. Paikalla oli neljättäkymmentä asianosaista, joita tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen huoletti. Aino
Kuntayhtymän sosiaalityön suunnittelija Satu Turkalla ei ollut valmista mallia tulevaisuuden palveluille esittää, niinpä sitä oli päätetty kysellä asiaa kuntalaisilta: miten saadaan palvelut tuotettua ja säilyykö oma terveysasema?
Tilaisuutta varten monistetusta, soten väännössä käytettyjen termien ymmärtämiseksi laaditusta Popster-Suomi -sanakirjasta ainakin selvisi, ettei se sellaisenaan säily. Tulevaisuudessa on hyvinvointipisteitä, -asemia ja -keskuksia, joista ihmisten on tarkoitus saada kaikki tarvitsemansa palvelut.
– Kaikki eivät ole tyytyväisiä tämänhetkiseenkään palvelutasoon. Sote-palveluissa pitäisi olla yhden luukun periaate. Nyt ei ole, vaan ihmisiä juoksutetaan paikasta toiseen. Mutta mitä ollaan valmiita tekemään erilailla kuin tänään, Turkka kyseli.
Sote-muutoksen lobbausvideolla lääkäri totesi, että Suomessa on nykyään poikkeuksellisen huono terveydenhuolto. Ihmiset eivät pääse lääkäriin.
– Tulevaisuuden terveyspalvelut eivät ole sidottuja neljän seinän sisään, tämä ennusteli ja moitiskeli, että kolme sote-miljardia pitäisi säästää, mutta samaan aikaan on rakenteilla kuuden miljardin edestä uusia sote-seiniä.
Pitkälti samaa mieltä oli Sitran tutkija, jonka mukaan Suomessa on helpompaa huoltaa auto kuin ihminen. Joustavampaan suuntaan on mentävä, johon auttaa tieto, teknologia ja etenkin asennemuutos.
– 80 prosenttia nykyisten terveyskeskusten tehtävistä voitaisiin hoitaa virtuaalimaailmassa!
Uusi sote on tuomassa mukanaan valinnan vapautta, mutta kaikesta ei voi Turkan mukaan joustaa.
– Kun esimerkiksi vanhuus lähestyy, lähemmäs kuntakeskusta on siirryttävä. Vai onko mahdollista jalkauttaa palvelut kuntalaisten keskuuteen?
Niinpä yleisölle annettiin ryhmätöinä pohdittavaksi neljä tapausta: millaisia palveluita tarvitsevat tulevaisuudessa sairasteleva eläkeläispariskunta syrjäkyliltä, syrjäytynyt yksinäinen työtön, tavallinen hyvinvoiva perhe ja yksinhuoltajaäiti.
– Mitä palveluita tuotetaan hyvinvointiasemalla, mitä pystytään hoitamaan sähköisesti ja mitä pitää tuoda paikanpäälle kumirattailla, Turkka tarkensi.
