Uutiskuvat ovat tuoneet keskelle arkielämäämme Ukrainasta sotaa pakoon lähteneet ihmiset. Mielen herkistää pieni lapsi, joka puolitäysi muovipussi toisessa kädessä ja nalle toisessa kädessä kävelee pitkin tietä, ja itkee lohduttomasti.
Maailmalla, Euroopassa ja Suomessa on herännyt voimakas halua auttaa ukrainalaisia, niin myös Pudasjärvellä. Venäjän aloittama säälimätön ja myös siviileihin kohdistuva sota on ajanut ainakin 2,5 miljoonaa ukrainalaista pois maasta. Miljoonat ukrainalaiset ovat lisäksi siirtyneet pois taistelualueelta.
Ukrainalaisille osoitettavan tuen lisäksi nämä kuvat ovat herättäneet toisenlaisenkin kysymyksen. Mitä sinä ottaisit mukaan, mikäli joutuisit lähtemään äkkiä sodan alta pois.
Muistissani on muuttokuorma nykyiseen kotiini, joka vaati suhteellisen ison kuorma-auton. Mukana tuli paljon laatikoita, joita ei oltu avattu edes edellisen muuton jäljiltä. Jos mukaan voi ottaa vain sen, mitä voi kantaa, pitäisi tehdä aika raskas konmaritus eli ylimääräisen tavaran karsinta.
Minulla on tapana kuljettaa turhaa tavaraa jo pienelläkin lomamatkalla.
Joku kertoo ottavansa evakkoon mukaansa ainakin valokuvat. Ne ovat nykyisin kovalevyillä, pilvipalveluissa tai puhelimen muistissa. Vaatteita, rahaa ja henkilöpaperit, täytyy kuitenkin muistaa.
Mitä matkalla tarvitsee: ruokaa ja ruokailuvälineet. Pohjoissuomalaisella olisi siis risukeitin tai trangia repussa. Kirves tai vesuri ja puukko.
Levätä täytyy: siis makuupussi ja teltta tai louevaate. Sää vaihtelee: siis kelkkahaalari, sadeviitta. Kunnolliset kengät.
Todellisuudessa valintaa ei tee näin rationaalisesti. Siksi mukaan tarttuu se, mikä silmiin ensimmäisenä osuu. Siksi pakolaisilla saattaa olla mukanaan mitä ihmeellisimpiä tavaroita.
Toivottavasti sitä tilannetta ei koskaan tulisi, että tätä asiaa joutuisi tositilanteessa pohtimaan. Auttakaamme nyt heitä, jotka siihen tilanteeseen ovat kuitenkin tahtomattaan joutuneet.