Oulun yliopiston Muutosvoimaa maaseudusta -hankkeessa kehitetään innovatiivisia, kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja osana Euroopan pyrkimystä kestävään kehitykseen. Käytännössä hankkeessa kehitetään paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä, osallistavia ja älykkäitä ratkaisuja kahdellatoista maaseudun pilottialueella ympäri Eurooppaa.
Suomen pilottihankkeessa keskitytään erityisesti Iijokivarteen ja Pudasjärven aktiiviseen kylätoimintaan. Toiveissa on, että kokemuksia voitaisiin hyödyntää laajemminkin maaseudun kehittämisessä, kerrotaan hankkeen tiedotteessa.
Tällä viikolla aihe on esillä hankkeen järjestämässä avoimessa yleisötilaisuudessa Livon koululla torstaina 8. elokuuta kello 17.00 alkaen. Tilaisuudessa esitellään Euroopan laajuista hanketta ja muualla Euroopassa havaittuja kehityspolkuja.
Tilaisuudessa pääpaino on kuitenkin keskustelun aloittamisessa paikallisesti tärkeistä haasteista ja ratkaisumahdollisuuksista huomioiden alueen erityispiirteet ja vaikuttavat muutossuunnat.
– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa on yleisesti turvemaavaltainen, alava ja kymmenen päävirran halkoma. Tämä lähtökohta on jo haastanut ihmiset miettimään, mitä vihreä siirtymä tarkoittaa jokilaaksojen asukkaille, luonnonvarojen hyödyntämiselle, energian tuottamiselle, matkailulle ja virkistyskäytölle sekä tulevaisuudelle yleensä, tiedotteessa kuvaillaan.
Hanke jatkuu syystalvella järjestettävällä kolmella tulevaisuuden visioita ja ratkaisuja luotaavalla työpajalla. Lopulta ratkaisujen kehittäjiä haetaan Euroopan laajuisella innovaattorien kilpailutuksella.
Oulun yliopiston Muutosvoimaa maaseudusta -hanke (Empowering rural communities to act for change - RURACTIVE) on käynnistynyt syyskuussa 2023 ja jatkuu elokuulle 2027. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita ja kehittäjiä 15 Euroopan maasta 12 maaseutumaisella pilottialueella.
Tarkoituksena on muodostaa pilottialueille paikallinen, monentyyppisiä toimijoita osallistava yhteistyöverkosto ja työryhmiä maaseudun erityiskysymysten pohtimiseksi. Hankkeen lähtökohtia on, että harvaan asutulla maaseudulla digitaalinen viestintä ja digitaidot ovat usein keskeisessä asemassa talouden kehittämisessä ja maaseudulle soveltuvien ratkaisujen hakemisessa.
– Tästä huolimatta maaseutualueet ovat erilaisia ja niiden haasteet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan. Näin ollen hankkeen ydin on uusien ratkaisujen kehittäminen vuorovaikutuksessa maaseudun asukkaiden kanssa juuri heitä askarruttaviin haasteisiin, liittyivät ne sitten esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen tai palveluiden saatavuuteen, tiedotteessa todetaan.
