Huonot olivat tiet Kiestinkiin Suomen rajalta. Anttilan ensimmäisiin mielikuviin ensimmäiseltä ulkomaanmatkaltaan jäi rajan takana ollut venäläisten Kiimasvaaran kasarmi. Se oli jäänyt perääntymiskiireessä neuvostojoukoilla polttamatta. Jälkeen oli jäänyt myös kolme naista ja vanha valkopartainen starikka, jotka kaikki puhuivat hyvää suomea.
Varuspalvelus tuli tietöiden ohessa suoritettua ja vakinaisiin taistelujoukkoihin Anttila liittyi samana syksynä. Kiestingin mottitaisteluita seuranneen kevään 1942 suurtaisteluissa hän haavoittui lievästi.
Anttilan sotataival jatkui JR53 riveissä Uhtualla ja viimein Karjalan kannaksen torjuntataisteluissa. Henkisesti raskas sotataival oli takana, mutta sitä seurasi fyysisesti raskaampi reissu – Lapin sota. Sen Anttila suoritti kävellen 400 kilometriä Oulusta Kittilään saakka.
Jalkaisin oli Lapin sodasta tultava myös kotiin Pudasjärvelle. Syksyn 1944 aikana Anttila marssi yhteensä 720 kilometriä.
Näin palasi sotareissulta moni muukin Pudasjärven mies.