Eduskuntavaalit: Ii­jo­ki­seu­dun edus­kun­ta­vaa­li­ko­ne avautui – ­Vas­taa ja löydä sinulle sopivin eh­do­kas!

Mainos: Tutustu Iijokiseutu Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Tilaajille

Kuusamo oli niin tärkeä puo­lus­taa, että sinne suun­nil­te­tiin 131 Sal­pa­lin­jan te­räs­be­to­ni­kor­sua – Tapio Heis­ka­sen kirja kertoo myös, missä ne ehtivät val­miik­si

"Korsujen määrä oli minulle suuri yllätys", sanoo Salpanlinjan toteutusta Kuusamossa tutkinut Tapio Heiskanen.

Risto Pikkupeura, Reino Hämeenniemi
10.10.2022 09:04
Historia
Tapio Heiskanen teki yli 300-sivuisen kirjan Suomen itärajan lähelle vuosina 1940–1941 tehdyistä Salpalinjan puolustusrakenteista Kuusamossa. Tässä hän on panssariesteiden luona Tuovilassa.
Tapio Heiskanen teki yli 300-sivuisen kirjan Suomen itärajan lähelle vuosina 1940–1941 tehdyistä Salpalinjan puolustusrakenteista Kuusamossa. Tässä hän on panssariesteiden luona Tuovilassa.
Kuva: Kaisa Vänskä

Kuusamon osuus itärajan lähelle talvisodan jälkeen suunnitellusta ja osin myös toteutetusta linnoitusjärjestelmästä Salpalinjasta osoittautui suureksi, kun kuusamolainen sotahistorian tutkija Tapio Heiskanen selvitti sitä kirjaansa varten.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Historia Hylätyt paikat Toinen maailmansota Kuusamo Salpalinja Itäraja Venäjä Linnoittaminen Tuovila Sotahistoria Paikallishistoria Luonto