Lomautukset: Opet­ta­jien lo­mau­tuk­set siir­ty­ne­vät syksyyn – OAJ:n valitus hal­lin­to-oi­keu­den kä­sit­te­lys­sä

Mainos: Talvitarjouksena Iijokiseutu Digi tai myös painettu lehti, katso tarjoukset tästä

Tilaajille

Kuusamo oli niin tärkeä puo­lus­taa, että sinne suun­nil­te­tiin 131 Sal­pa­lin­jan te­räs­be­to­ni­kor­sua – Tapio Heis­ka­sen kirja kertoo myös, missä ne ehtivät val­miik­si

"Korsujen määrä oli minulle suuri yllätys", sanoo Salpanlinjan toteutusta Kuusamossa tutkinut Tapio Heiskanen.

Tapio Heiskanen teki yli 300-sivuisen kirjan Suomen itärajan lähelle vuosina 1940–1941 tehdyistä Salpalinjan puolustusrakenteista Kuusamossa. Tässä hän on panssariesteiden luona Tuovilassa.
Tapio Heiskanen teki yli 300-sivuisen kirjan Suomen itärajan lähelle vuosina 1940–1941 tehdyistä Salpalinjan puolustusrakenteista Kuusamossa. Tässä hän on panssariesteiden luona Tuovilassa.
Kuva: Kaisa Vänskä

Kuusamon osuus itärajan lähelle talvisodan jälkeen suunnitellusta ja osin myös toteutetusta linnoitusjärjestelmästä Salpalinjasta osoittautui suureksi, kun kuusamolainen sotahistorian tutkija Tapio Heiskanen selvitti sitä kirjaansa varten.

Kuusamon alueen puolustuskeskukseen kuului 13 linnoitusaluetta, joihin suunniteltiin peräti 131 teräsbetonikorsua sekä merkittävä määrä kantalinnoituslaitteita.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Kaikki sisällöt verkossa ja sovelluksessa Näköislehti keskiviikkoisin sekä arkisto Kuvagalleriat ja videot Uutiset sähköpostiisi keskiviikkoisin