Yrittäjyys kiinnostaa suomalaisnuoria uravaihtoehtona.
Vuonna 2016 julkaistun kansainvälisen, yrittäjyyttä ja yrittäjyysaikeita tutkivan GEM-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten into yrittää on peräti 20 kertaa suurempaa kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksen mukaan jopa joka viides 18–24-vuotias nuori suunnittelee perustavansa yrityksen lähimmän kolmen vuoden aikana.
GEM-tutkimus (Global Entrepreneurship Monitor) on 60 maassa toteutettava tutkimus, jonka Suomen osuutta varten haastatellaan vuosittain 2000 työikäistä ja 40 yrittäjyyden asiantuntijaa. Suomessa tutkimuksesta vastaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, ja sitä rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulu.
Tulokset osoittavat, että nyt pari-kolmekymppiset suomalaiset ovat varsin yrittäjähenkisiä eivätkä suinkaan vain syrjäytyneitä tai veteliä pullamössösukupolven edustajia. Samansuuntaista viestiä on kaikunut myös muualta: yrittäjien työuupumukset tai lamavuosilla pelottelut eivät enää heitä synkeitä varjojaan uuden yrittämisen päälle. Päinvastoin, yrittäjyys mielletään potentiaaliseksi keinoksi ansaita leipänsä ja menestyä.
Nykypäivänä monilla nuorilla on rohkeutta perustaa yhden hengen yritys omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden ympärille. Alaa valtaa toiveikkuus ja kekseliäisyys – jo nyt on ihan normaalia, että esimerkiksi nuori käsityöntaitaja myy omia tuotteitaan netissä tai että tietokoneohjelmistoja hallitseva tyyppi voi toiminimensä kautta tarjota osaamistaan muille.
Myös kaveriporukoiden ideariihistä jalostuu arvoa tuottavia yrityksiä. Yksi päivän sana onkin startup-yritys. Sillä tarkoitetaan yleensä nuoria, innovatiivisiin ideoihin perustuvia yrityksiä, jotka kehittävät tuotteitaan. Startupien tavoitteena on nopea kasvu. Kenellepä sellainen ei kelpaisi – toisaalta monelle yrittäjälle varmasti riittäisi tasainen tulo kohtuullista vaivan näköä vastaan.
Joka tapauksessa nuorilla on nyt aika näyttää, että perinteiset työelämän mallit uudistuvat. Työtä on monenlaista, kuten sivutoimista yrittäjyyttä ja osa-aikaista palkkatyötä, sesongin mukaan toimimista ja muuttuviin tilanteisiin reagoimista. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa.
Yrittäjyys ei välttämättä tarkoita tehtaan seinien rakentamista tai ulkopuolisten palkkaamista, vaan se voi yksinkertaisuudessaan olla itsensä työllistämistä. Monella toimialalla on kysyntää yrittäjille, mutta ei välttämättä palkkatyötä tarjolla. Nykyajan tietoliikenneyhteydet tuovat myös täysin uusia ulottuvuuksia: bisnestä voi tehdä kotisohvalta toiselle puolelle maailmaa.
Miten yrittäjyysinnostuksesta voitaisiin hyötyä Pudasjärvellä? Miten se saataisiin jalkautumaan tännekin?
Suuressa roolissa ovat yrittäjyyttä suunnittelevan henkilön laaja tukeminen ja tiedon tarjoaminen. Koulutusta ja kannustusta on saatava mahdollisimman helposti, mieluiten omalla kotipaikkakunnalla ja varhaisessa vaiheessa, kuten jo kouluaikaan.
Toivottavasti kaupungin uusi kehitysyhtiö vastaa omalta osaltaan tähän tarpeeseen ja samalla tukee myös jo olemassa olevia yrittäjiä heidän ponnisteluissaan. Myös kokeneemmat yrittäjät voisivat jakaa hiljaista tietoaan herkemmin uusille tulokkaille. Yrittäjyys pitää nähdä toisia tukevana eikä vain kilpailun kannalta.
On katsottava riittävän laajasti ympärille ja nähtävä yrittäjyydessä uhkien sijaan mahdollisuuksia. Nuorten intoa nähdä näitä mahdollisuuksia ei saa latistaa puhumalla vain riskeistä ja epävarmuudesta. Sen sijaan heitä tulee kannustaa ja tukea kaikin mahdollisin keinoin.
Vain yrittäjyyden avulla on mahdollista saada nousua aikaiseksi. Täällä tarvitaan työpaikkoja.