Pudasjärvellä koronarokotuskattavuus toisten annosten osalta on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) torstaina päivitettyjen tietojen mukaan 60,1 prosenttia.
Väkilukuun suhteutettuna toisia annoksia on annettu Pudasjärvellä selvästi enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) alueella keskimäärin. Torstaisten tietojen mukaan kaksi koronarokotusannosta oli saanut 49,3 prosenttia alueen väestöstä.
Valtakunnallisesti vastaava lukema oli 54,5 prosenttia. Oulunkaaren alueella kahden annoksen suoja on nyt 56,8 prosentilla väestöstä.
Oulunkaaren terveyspalvelujohtaja Liisa Cajan-Suokas sanoo, että kokonaiskattavuuslukemiin vaikuttaa merkittävästi tarkasteltavan alueen ikärakenne: mitä vanhempi väestö, sitä korkeampi rokotuskattavuus yleensä ottaen on.
– Ensin rokotettiin iäkkäämpiä ihmisiä. Siellä rokotushalukkuus oli erittäin hyvä, koska iäkkäillä ihmisillä vaikeat sairausmuodot ja jopa hengenvaara ovat nuorempia yleisempiä.
Innokkaasti ensimmäisiä rokotuksia hakeneet ovat saaneet myös tehosteannokset nuorempia aikaisemmin. Tämä näkyy tilastoissa, kun tarkastelussa ovat kaikki ikäryhmät. Koska Pudasjärvellä väestö on keskimäärin iäkkäämpää kuin Pohjois-Pohjanmaalla yleensä, kokonaiskattavuus on korkeampi.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna rokotukset ovat Pudasjärvelläkin edenneet yleisesti varsin tasatahtisesti maakunnan ja valtakunnan lukemiin vertailtaessa.
Viimeisimpänä rokotusvuoroon ovat tulleet 12–15-vuotiaat, jotka saavat nyt ensimmäisiä rokotusannoksia. Heidän kohdallaan rokotuskattavuus kohoaa Pudasjärvellä jälkijunassa.
Pudasjärven 12–15-vuotiaista ensimmäisen annoksen oli torstain tietojen mukaan saanut 42,1 prosenttia. PPSHP:n alueen vastaava lukema oli 53,6 prosenttia ja valtakunnallinen 62,8 prosenttia.
Oulunkaaren kunnista ainoastaan Utajärven 53,9 prosenttia yltää täpärästi maakunnan keskiarvon yläpuolelle.
Kun valtakunnallisesti tavoitellaan 80–90 prosentin rokotuskattavuutta, nuorten ja nuorten aikuisten osuus muodostuu merkittäväksi. Myös jälkimmäisissä Oulunkaaren alueella ollaan koko maan lukemia perässä.
Liisa Cajan-Suokas ei kuitenkaan näe syytä suurempaan huoleen.
– Haasteena on saada nuorempia rokotuksille. Kun kuitenkin koko ajan eteenpäin mennään, niin en hirveästi ole lähtenyt vertailuun.
Oulunkaaren verkkosivuilla kerrotaan, että 12–14-vuotias tarvitsee lupalomakkeen huoltajilta, jos hän varaa ajan ja saapuu rokotettavaksi yksin.
Samalla sivulla linkitetään THL:n verkkosivuille, missä todetaan, että lapsen itsenäiselle päätöksenteolle ei ole laissa määritelty ikärajaa. Alaikäinen voi itse päättää rokotuksen ottamisesta, jos rokotuksen antava terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päätöksen tekemään.
Liisa Cajan-Suokas toteaa, että myös Oulunkaaren alueella toimitaan THL:n ilmoittamalla tavalla, vaikka lupavaatimuksesta muuta voisi päätellä. Hänen mukaansa tavoitteena silti on, että asiasta keskusteltaisiin kotona ja että päätökset tehtäisiin yhteistyössä.
– Että ei tule sellaista tunnetta, että me salaa pistäisimme ihmisiä tai että olisi jotain sellaista vivahdetta. Jos kuitenkin tulee ristiriitatilanteita, että esimerkiksi nuori haluaa rokotuksen ja vanhemmat ei, silloin ammattilainen ratkaisee, onko nuori kykenevä päättämään itsenäisesti.
Yhdeksi rokotuskattavuuden kasvun tulpaksi on noussut rokotevastaisuus. Verkossa ja joillakin alueilla on ilmennyt suoranaista asiaan liittyvää kampanjointia.
Ainakin osin kampanjointia on suunnattu nimenomaan nuorimmille rokotettaville.
Liisa Cajan-Suokas kertoo olevansa tietoinen ilmiöstä. Hänen mukaansa Oulunkaaren alueella siitä ei ole kuitenkaan muodostunut merkittävämpää haittaa.