Umpihankihiihdon maailmanmestaruuksia on ratkottu Pudasjärvellä jo 20 vuoden ajan. Viime helmikuun kisa hiihdettiin myös Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä.
– Umpihankihiihdon MM-kisat ovat osoittautuneet menestystarinaksi ja ottaneet oman paikkansa tapahtumien joukossa, kaupunginjohtaja Tomi Timonen kiitti kaupungintalolle kokoontunutta umpihankihiihtoväkeä.
Pudasjärven Urheilijoiden juhlavuoden kunniaksi järjestämässä tilaisuudessa paikalla oli suuri joukko kisojen järjestelyissä vuosien saatossa mukana olleita.
– Ilman talkoolaisten vahvaa työpanosta tapahtuman järjestäminen ei onnistuisi. Kaikkien panos eri tehtävissä on yhtä tärkeä, urheilijoiden puheenjohtaja Paavo Ervasti kiitti talkoolaisia, yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita.
Ervasti muisteli, kuinka kisat ovat tutustuttaneet ihmisiä toisiinsa ja saaneet aikaan ystävyyssuhteita. Tunnelma on vertaansa vailla.
Kisan alkuperäinen ideoija Heikki Haavikko myönsi, ettei 20 vuotta sitten tiedetty, mihin oltiin ryhtymässä. Heti ensimmäisiin kisoihin osallistui kuitenkin reilusti yli 100 hiihtäjää, ja osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta.
– Umpihankihiihto on suuri mutta huonosti tunnettu laji. Umpihankihiihtäjiä on Suomessa yli 100 000 ja metsäsuksia myydään jopa Helsingissä Hakaniemen torilla, Haavikko painotti suomalaisten olevan suksikansaa, sillä onhan suksilöytöjä tehty jopa 5000 vuoden takaa.
– Olihan se alkuvuosina melkoista hommaa! huokasivat muutamat talkoolaiset selaillessaan vanhoja lehtileikkeitä.
Ensimmäisinä vuosina kilpailijat saivat hiihtää melkoisen vapaasti, eikä esimerkiksi aikarajaa ollut. Toimitsijat odottivat toisinaan yötä myöten kilpailijoita saapuvaksi yöleiriin tai seuraavana päivänä maaliin.
– Mitään vakavaa ei ole onneksi sattunut, vaikka välillä on porukkaa ollut vähän hukassakin, miettii kisanjohtaja Heino Ruuskanen.
Vuosien saatossa sääntöjä onkin muokattu tarpeiden mukaan, muun muassa aikaraja ja kantamusten paino on määritelty. Oma luonteva vapautensa on kuitenkin haluttu säilyttää, esimerkiksi 3–5 hengen joukkuekokoa on pidetty hyvänä.
– Peruskonsepti on hyvä, sitä ei lähdetä muuttamaan, Haavikko linjaa keskustelua uudistustarpeista.
– Joka vuosi vaihtelua tulee maastovalinnoista, reiteistä ja tehtävistä, Ruuskanen miettii.
Miesten mukaan myös kisan osanottajamäärä on pysynyt vuosi toisensa jälkeen korkealla tasolla, 300–400 kilpailijan tienoilla. Uusia kisaajia saadaan konkareiden rinnalle mukavaan tahtiin.
– Se on todella tärkeää. Joka vuosi uusia on noin kolmannes eli yli 100 kilpailijaa, miehet laskevat.
Heidän mukaansa kisan tulevaisuus näyttää siis hyvältä.
Kysymykseen, miksi umpihankihiihdon MM-kisat pidetään aina Pudasjärvellä, on Haavikon mukaan yksinkertainen vastaus:
– Järjestävä seura Pudasjärven Urheilijat on se syy.
Tapahtuman järjestäminen vaatii paitsi taitoa ja kokemusta, myös suuren joukon vapaaehtoisia.
– Vastaavaa ei pohjoisesta löydy, Haavikko miettii. Kiitossanoissaan mies totesi olevansa itsekin ihmeissään siitä, että on ajautunut mukaan urheiluseuran toimintaan.
– Nuorena en olisi voinut kuvitellakaan, hän heitti ja sai yleisön hymähtämään iloisesti.
