Pudasjärven kaupunki on varsin vähävesistöinen, kun katsotaan prosenttiosuuksia.
Vettä on 3,9 prosenttia pinta-alasta eli 228,62 neliökilometriä. Järviksi tilastoituja, yli hehtaarin vesialueita löytyy täältä yhteensä 556 kappaletta.
Varsinkin täältä itään ja pohjoiseen mennessä järvien määrä kasvaa. Posiolla on reilu tuhat, Suomussalmella yli 1500 järveksi luokiteltavaa vesialuetta.
Jongunjärvi ja Puhosjärvi ovat noin 2500 hehtaarisina selvästi suurimmat järvemme. Jaurakkajärvi, Panumajärvi, Pudasjärvi ja Naisjärvi ovat vielä yli 400-hehtaarisia.
Yli sadan hehtaarin vesiala löytyy kaikkiaan 37:stä pudasjärveläisestä järvestä. Ihan nimellisesti ottaen tosin kahdesta vähemmän, sillä suurimmat täkäläiset lammet ovat täpärästi yli satahehtaarisia. Ne ovat Vantunlampi ja Särkilampi Panuman suunnalla.
Järven ja lammen ero on kuin virtaavaan veteen juosten huitaistu viiva. Se kuitenkin on selvää, että järveksi nimeämällä on aina kunnioitettu keskimäärin isompaa vesistöä kuin lampi yleensä on.
Pudasjärvelläkin pienimmät järvet ovat kuitenkin pinta-alaltaan kovin pieniä. Aivan yhtä hyvin ne voisivat olla lampia.
Pienin järven nimellä kartassa näkyvä vesialue on Heinä-Valkiajärvi Yli-Kuressa, puolisentoista hehtaaria.
Konttilan Korentojärvi 2,5 hehtaaria, Pieni Salmijärvi Ruottisenharjulla 3,7 hehtaaria ja Yli-Kuren Haapuanjärvi 5,5 hehtaaria ovat seuraavia järvien pienimmästä päästä.
Selvästi noita suurempia, ilman nimeä jääneitä vesialueitakin Pudasjärveltä löytyy.
Suurin sellainen näyttäisi Järviwikin tietojen mukaan olevan Ruottisenharjun suunnalla oleva 8,4-hehtaarinen vesialue.
Nimeä vailla on myös Pudasjärven korkeimmalla sijaitseva vesialue.
Noin hehtaarin kokoinen lampi on Syötteen kansallispuistossa Kumpu-Raatevaaran koillislaidalla olevalla suolla.
Vaikka nimeä ei ole, ovat maanmittarit aikoinaan mitanneet lammen veden normaalikorkeuden olevan 345,8 metriä merenpinnan yläpuolella.
Pohjois-Pohjanmaalta vain Taivalkoskelta ja Kuusamosta löytyy muutama vielä ylevämpi vesialue, esimerkiksi Valtavaaran päällä oleva lampi jää vain kolmisenkymmentä metriä Iso-Syötteen huipun korkeudesta.
Syötteen kansallispuiston korkein vesialue on Taivalkoskella Matovaaran kupeessa oleva Marjalampi. Tosin liki kolmehehtaarisen lammen pohjoisranta yltää vain kansallispuiston rajaan.
Pudasjärven korkeimmalla sijaitseva järveksi nimitetty aluekin on osittain Syötteen kansallispuistossa. Latva-Kouvanjärven 22,1 hehtaarin kokoinen vesipinta lainehtii 232,5 metrin korkeudessa.
Eipä ole kaukana kansallispuistosta myöskään kaupungin korkeimmalla virtaava joki. Pärjänjoen Kähönsuvanto on Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla 219 metrin korkeudella merenpinnasta.
Matalimmalla olevat vesistöt löytyvät sitten toiselta laidalta pitäjää.
Pudasjärven ja Ylikiimingin rajalla Vanhanmiehensuvannossa virtailee Nuorittajoki vähän alle sadan metrin korkeuskäyrällä.
Paljoakaan korkeammalla ei ole läheinen Kallajärvikään. Se on Pudasjärven alueen matalimmalla oleva järvi, virallinen mittaus osoittaa pinnan olevan 99,6 metriä merenpinnan yläpuolella.