Kaasua tank­kiin! – Olisiko bio­kaa­sun­tuo­tan­to mah­dol­lis­ta Pu­das­jär­vel­lä?

Kaasua tankkiin! Kiertokaaren nettisivujen mukaan Ruskon Biokaasun tankkausasemalla biokaasu maksaa 1,48 €/kg. Kilo biokaasua vastaa 1,56 litraa bensaa ja 1,39 litraa dieseliä. Vertailuhinta bensiiniin on 0,95 €/litra. Gasumin Oulun biokaasulaitos käyttää prosessissa puhdistamolietteitä, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä biojätteitä, joista tuotetaan biokaasua liikennepolttoaineeksi. Käsittelyjäännös käytetään maataloudessa lannoitteena. Kehitysta odotellessa. Biokaasun tuotantolaitoksia löytyy tällä hetkellä pääasiassa vain vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelta. Biokaasun tankkausasemia löytyy tällä hetkellä enimmäkseen Etelä-Suomesta. Alpo Kantoniemi rakenteli omaa biokaasulaitostaan Asmuntiin vuonna 2011, mutta projekti jäi viittä vaille valmiiksi. Oman maatilan lietelannan lisäksi Kantoniemen bioreaktorissa oli tarkoitus käyttää raaka-aineena myös lähiseudun likakaivolietettä ja poroteurastamon teurasjätettä. Juhani Jurmu Sarakylässä mietti biokaasulaitosta navettansa yhteyteen, mutta investoinnin takaisinmaksuaika olisi ollut liian pitkä. Niinpä maatila lämpiää metsähakkeella.
Kaasua tankkiin! Kiertokaaren nettisivujen mukaan Ruskon Biokaasun tankkausasemalla biokaasu maksaa 1,48 €/kg. Kilo biokaasua vastaa 1,56 litraa bensaa ja 1,39 litraa dieseliä. Vertailuhinta bensiiniin on 0,95 €/litra.
Kaasua tankkiin! Kiertokaaren nettisivujen mukaan Ruskon Biokaasun tankkausasemalla biokaasu maksaa 1,48 €/kg. Kilo biokaasua vastaa 1,56 litraa bensaa ja 1,39 litraa dieseliä. Vertailuhinta bensiiniin on 0,95 €/litra.
Kuva: Gasum

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mainio kolumni biokaasun tulevaisuuden mahdollisuuksista viime viikon Iijokiseudussa sai aikaan yhteydenottoja lukevalta yleisöltä – ja varauksetonta kannatusta.

Asiaa ei ole Pudasjärven kehittäjien toimesta juurikaan pohdittu, vaikka elämme Tiirolan mukaan raaka-ainelähteiden äärellä. Toisin kuin sähkö, biokaasu olisi todellista lähienergiaa, todettiin muutamassakin toimitukseen tulleessa puhelussa.

Asiaa piti tutkia. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi karttoja, joiden mukaan esimerkiksi kaasuautojen tankkausasemia löytyy pääasiassa vain vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelta.

Rajan paremmalla puolen on vain yksi. Pudasjärvenkin jätteitä hyödykseen käyttävä, Oulun seudun jätehuollosta vastaava Kiertokaari Oy avasi sellaisen viime syksynä Ruskon jäteaseman yhteyteen.

Seuraavaksi Pudasjärveä lähimmät biokaasun jakeluasemat löytyvät Merenkurkun seudulta Uusikaarlepyystä ja Vaasasta.

Suomen johtava kaasupolttoaineyhtiö Gasum aikoo pian avata jakaluaseman Limingantulliin ja myöhemmässä vaiheessa raskaan liikenteen tankkauspisteen Äimärautiolle.

Gasumilla on Oulussa biokaasulaitos, josta saatava kaasu myydään Kiertokaaran paikalliseen kaasuverkkoon.

Miksei myös Pudasjärvelle voisi laittaa kaasutankkausasemaa? Gasumin viestintäjohtaja Olga Väisänen kertoo, että tankkausasemia rakennetaan yleensä sinne, missä toimii biokaasulaitos.

– Gasum on panostanut tankkausasemiin, mutta olemme hyvillämme myös muiden toimijoiden investoinneista. Laajemmasta jakeluverkostosta hyötyvät kaikki, hän toteaa.

Väisäsen mukaan Iijokiseudussa kirjoittanut Mikko Tiirola on oikeassa epäillessään sähköautoilun tulevaisuutta, sillä biokaasu on paikallinen ratkaisu.

– Sähköautot ovat saaneet mediassa suuren huomion, mutta raskaan liikenteen puolella sähkö ei vielä ole paras mahdollinen vaihtoehto. Ratkaisematta ovat esimerkiksi pakkasongelmat.

Kaikki vaihtoehdot liikenteen päästöjen vähentämiseen ovat hänen mukaansa tarpeellisia, mutta biokaasu on vasta tulossa – sinne, missä on kapasiteettia tuotantoon.

Gasumin tankkausasemien sijaintia on Väisäsen mukaan tutkittu liikennemäärien mukaan, mikä kaasuautoilun yleistyessä tulee luonnollisesti ohjaamaan liikennettä sellaisille väylille, mistä polttoainetta saa.

Niinpä kaasuvetoinen Lapin matkailuliikenne ohjautuu Oulun kautta, koskapa viitostien sekä Puolanka-Pudasjärvi-Ranuan kautta kulkevan ”Oikotie Lappiin” -reitin varrella ei tankkausasemia ole.

Väisänen kertoo itsekin muutaman kerran ajelleensa etelästä Lappiin ja tankanneensa kaasulla käyvän autonsa Oulussa. Sillä hän kertoo päässeensä aika pitkälle, mutta perillä on pitänyt ottaa bensatankki käyttöön.

– Sähköautolla se ei olisi mahdollista, toteaa vain pari kertaa vuodessa kaasuautonsa bensalla tankkaava.

Biokaasuautoilu ei siis yleisty, jos ei ole asemia ja asemia ei tule, jos ei ole paikallista tuotantoa.

Itse biokaasun tuotannossakin näyttää Pähkinäsaaren rauhan rajan tällä puolen kyntämätöntä sarkaa riittävän. Gasumin tehtaatkin sijaitsevat Oulua lukuun ottamatta eteläisessä Suomessa.

Lähimpänä Pudasjärveä sijaitsevia pienempiä biokaasulaitoksia löytyy kaksi kappaletta Suomussalmelta ja yksi Utajärveltä. Ne ovat maatiloja, jotka hyödyntävät kaasuntuotannossaan lähinnä lietelantaa.

Monipuolisempi yksikkö sijaitsee Limingassa, jossa Jahotec Oy tuottaa kaasua elintarviketeollisuuden jätteistä, peltobiomassasta ja puhdistamolietteestä. Seuraavaksi lähimmät kaasuntuottajat löytyvät vasta Sotkamosta, Kajaanista ja Haapavedeltä.

Suomen pohjoisin kaasuntuottaja on lietelantaa hyödyntävä Ammattiopisto Lappian opetusmaatila Tervolassa.

Pudasjärvelläkin biokaasuntuotantoa on aikanaan viritelty olemassa olevien maatilojen yhteyteen.

Ensimmäiset askeleet siihen suuntaan otettiin jo 1990-luvulla, kun asmuntilainen maanviljelijä Alpo Kantoniemi kiinnostui asiasta ja kävi tutustumassa Suomen ensimmäisiin tuotantolaitoksiin etelässä.

Hänen mukaansa tekniikka ei ollut tuolloin kovin kehittynyttä, mutta varsinaisten töidensä ohessa tee-se-itse -mies rohkaistui rakentamaan omaa kaasulaitostaan vuonna 2006.

Ennen kuin biokaasulaitos Asamuntiin saatiin lähes valmiiksi, tuli isännälle terveydellisiä ongelmia. Tila siirtyi sukupolvenvaihdoksen ja sisarusten keskeisten tilakauppojen kautta nuoremmalle polvelle.

Kantoniemen mukaan projekti seisahtui, koska lisäkustannukset olivat jatkajia hirvittäneet eikä heillä ollut vanhan isännän tietotaitoa sen loppuun saattamiseksi.

– Muutama kymppitonni siihen olisi vielä pitänyt investoida.

Kantoniemen laitteisto oli tarkoitettu tuottamaan lietelannasta kaasua, joka olisi poltettu lämmöksi, josta höyryturbiinin avulla olisi voinut tuottaa sähköä. Sähkön suhteen tila olisi tullut omavaraiseksi ja ylimääräisen olisi voinut myydä valtakunnan verkkoon.

Jälkipolvien biokaasuintoa laski todennäköisesti ylijäämäsähkön alhainen hinta ja suunnitellun laitoksen korkeat vakuutusmaksut. Vaikka Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes oli Kantoniemen laitoksen hyväksynyt, vakuutusyhtiö piti sitä turvallisuusriskinä.

Useammassa viime vuosina Pudasjärvelle rakennetuissa uusissa suurnavetoissa valmiudet kaasuntuotantoon on otettu huomioon, mutta osittain samoista syistä se on jätetty toteuttamatta.

Asiaa mietti viime syksynä navettansa laajennustyömaalla esimerkiksi sarakyläläinen maanviljelijä Juhani Jurmu, jonka arvion mukaan biokaasulaitoksen perustamiskustannukset olisivat noin 400 000 euroa.

– Takaisinmaksuaika oli liian pitkä, arvioi hankkeen kannattavuutta maanviljelijä, jonka mukaan valtion tuet bioenergian tuotantoon eivät ole tällä hetkellä linjassa parhaillaan käynnissä olevan ilmastopoliittisen keskustelun kanssa.

Myös Jurmun mielessä oli mahdollisuus maatilan omavaraiseen sähköntuotantoon. Esimerkkiä käytiin katsomassa naapurikunnasta Huutolan tilalta Suomussalmelta, missä lietelannasta tuotettiin sähköä, mutta traktorit eivät vielä kaasulla kulkeneet.

– Kaasulaitoksen yhteyteen pitäisi vielä asentaa 70 000 euroa maksavat rikinpoistolaitteet, ennen kuin se olisi mahdollista.

Jurmu ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että joku päivä vielä Pudasjärvelläkin biokaasulaitos olisi – mutta se vaatisi sanoista tekoja.

Hän laskee, että näillä korkeuksilla maatilan omavaraiseen sähköön riittäisi 100 lehmän navetta. Jotta biokaasun käyttö liikennepolttoaineena kannattaisi, pitäisi ohessa olla esimerkiksi rekkakalustoa tai muuta laajempaa toimintaa.

– Biokaasu on kuitenkin tulevaisuuden ala. Naapurin poikakin Oulussa ajaa jo kaasuautolla. Täällä Sarakylässä autoilu on niin vähäistä, että eipä taida tankkausasemaa kannattaa perustaa.

Biokaasuautoilu ei yleisty, jos ei ole asemia. Asemia ei tule, jos ei ole paikallista tuotantoa.