KEHITYSVAMMAISTEN ASUNTOLAHANKE: Katso videot: Pu­das­jär­vel­lä osoi­tet­tiin mieltä ke­hi­tys­vam­mais­ten asu­mis­olo­jen puo­les­ta – "Ke­hi­tys­vam­mai­sen voitava asua siellä, missä muutkin ih­mi­set"

Ensilumi: Lumi saattoi tulla jo jää­däk­seen, arvioi me­teo­ro­lo­gi Oskari Rockas Il­ma­tie­teen lai­tok­sel­ta

Mainos: Tutustu Ii­jo­ki­seu­dun si­säl­töön tar­jous­hin­taan, lehti + digi 3 kk 24,90 €! Tilaa tästä.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Joh­ti­men vetoa mies­voi­min – Täl­lai­nen oli sähkön tie Pu­das­jär­vel­le reilu 70 vuotta sitten

Kuvassa johtimen vetoa. Alkuperäisessä kuvatekstissä kerrotaan: 50-luvulla ja vielä 60-luvun alkuvuosinakin sähköistys eteni pääasiassa miesvoimin. Koneita ei vielä ollut työmaalla.
Kuvassa johtimen vetoa. Alkuperäisessä kuvatekstissä kerrotaan: 50-luvulla ja vielä 60-luvun alkuvuosinakin sähköistys eteni pääasiassa miesvoimin. Koneita ei vielä ollut työmaalla.
Kuva: Koillis-Pohjan Sähkön asiakaslehti nro 1 v. 1981

Suomessa sodan jälkeisen jälleenrakentamisenkauden päästessä käyntiin rakennettiin paljon pieniä paikallisia sähkölaitoksia sähkön tuotantoon.

Laitokset kuitenkin olivat käymässä nopeasti tehoiltaan pieniksi. Maakuntatasolla huomattiin nopea ja voimakas talouden kehittyminen ja kasvaminen, joka johti suureen ja voimakkaaseen sähköenergian tarpeen kasvamiseen.

Tulevaisuuteen suuntautuen tuli tarve kehittää suuria maakunnallisia sähkölaitoksia, jotka vastaisivat maaseutujen harvaan asuttujen alueiden sähköistämisestä.

Alkuun Pudasjärvellä harkittiin Hirvaskosken ja Sarakosken voimaloiden lisäksi Siuruan, Kitusen ja Puhoksen myllyjen valjastamista sähkön tuotantoon. Harkinnan tuloksena luovuttiin pienten paikallisten voimalaitosten valjastamisesta sähkön tuotantoon niiden pienen sähkötehon tuoton takia ja tulevaa talouden kehittymistä ajatellen.

Taloudelliset seikat pakottivat etsimään yhteistyön muotoja, sillä maakunnan kehitys vaati ehdottomasti alueiden sähköistämistä. Helmikuun 19. päivänä 1950 pidettiin Pudasjärvellä kokous, missä Pudasjärveä edustivat talousneuvoja J. Rajamaa, kunnanvaltuuston puheenjohtaja V. Honkanen, kunnanjohtaja V. Räisänen, maanviljelijä K. Pietarila, kansanedustaja E. Rytinki ja I. Sormunen, Hirvaskosken voimalaitosta edustivat Arthur, Jussi ja Osmo Holmström ja Pohjolan Voimaa Di A. J. Salmela ja ins. E. Jämsä.

Kokouksessa olivat myös edustajat Kuusamon, Posio, Ranua ja Taivalkosken kunnista. Kokouksessa tuli yhdeksi vaihtoehdoksi Pohjolan Voiman suunnitelma sähköenergian toimittamisesta Kemin Isohaaran alueelta 45 kilovoltin eli kV:n (45 000 voltin) syöttöjohdolla.

Toisena vaihtoehtona kokouksessa nousi esille valtuuston puheenjohtajan V. Honkasen esitys erityisen toimikunnan perustamisesta ajamaan maakunnan sähköistämistä. Esitystä kannatti kunnanjohtaja V. Räisänen.

Kokous esitti asianomaisten kuntien valtuustoja asettamaan Koillis-Pohjanmaan kuntien kesken taloudellisen toimikunnan ajamaan sähköistämisasiaa Koillismaalla.

Kun sähköistämisasia ei edennyt toivotulla tavalla, maaherra Kalle Määttä pani Oulun teknillisen seuran puheenjohtajan Di Viljo Lehdon asiaa vauhdittamaan. Hänen toimestaan järjestettiin kokous Oulussa 22. päivä toukokuuta 1950.

Kokouksessa oli läsnä kymmenien maakunnan edustajien lisäksi mm. teollisuusneuvos H. J. Numminen, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Di S. Björkbom Maaseudun sähköistyskomiteasta, apulaistoimitusjohtaja F. Boliman Imatran Voimasta ja Di A. J. Salmela Pohjolan Voimasta.

Kokouksessa päätettiin mm. Maaseudun sähköistämiskomitean mietinnön mukaisesti rakentaa paikallista koskivoimaa ja aloittaa Pyhäkoski–Ylikiiminki–Pudasjärvi 20 kilovoltin runkojohdon rakentaminen. Suurjännitteinen 20 kV:n runkojohdon rakentaminen saatiin vuonna 1951 Pudasjärven Kurenalle ja siellä Pikkukankaalle, josta sähköistämistä edelleen jatkettiin 20 kV:n jännitteellä koko harvaan asutun Pudasjärven eri kyläkulmille.

Koillis- Pohjan Sähkö Oy:n yhtiöjärjestys vahvistettiin 19. joulukuuta 1950 ja merkittiin yhdistysrekisteriin 30. joulukuuta samana vuonna. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli 15. helmikuuta 1951 ins. Pertti Airaksinen.

Yhtiön toimitiloiksi oli valittu Pudasjärven Kurenalan keskustasta ns. Perttalan talo Iijoen törmältä. Yhtiön palvelukseen palkattiin konttoripäälliköksi dipl. merkonomi Pekka Poropudas ja pääkirjanpitäjäksi merkonomi Kyllikki Pääskylä.

Muita alkuaikojen henkilökuntaan kuuluneita olivat tekn. Osmo Eerola, ins. Pauli Kaitala, ins. Simo Saarinen ja asentajat Eino Hiitola, Kalle Pätsi, Tauno Paso ja Pekka Talala.

Koillis-Pohjan Sähkön Oy:n täyttäessä kolmekymmentä vuotta vuonna 1981 ins. Pertti Airaksinen haastattelussa mainitsee ”kunnallisneuvos Veikko Honkasen, jonka kanssa hän on elämäntehtävänä toteuttanut maaseudun sähköistämisen”. (Koillis-Pohjan Sähkö N:o 1, 1981)

Kuntapäättäjät näkivät 71 vuotta sitten sähkössä uuden mahdollisuuden harvaan asutun maaseudun kehittämisessä ja elinkelpoisuuden lisäämisessä.

Kehitys vei maaseudut pois päreiden, karbidi- ja öljylamppujen aikakaudelta kohti digitaalista maailmaa. Näistä viisaista ja kauaskantoisista päätöksistä on nyt meidän kiittäminen aikansa kuntapäättäjiämme.

Reijo Talala