Ii­jo­ki­sou­tu ensi vii­kol­la vesille jo 35. kerran – piispa mukana sou­ta­mas­sa

Iijokisoutu päättyy Kipinään, jossa lasketaan Toho ja vietetään kyläjuhlaa. Iijokisoutu soudetaan jo 35. kerran.
Iijokisoutu päättyy Kipinään, jossa lasketaan Toho ja vietetään kyläjuhlaa.
Iijokisoutu päättyy Kipinään, jossa lasketaan Toho ja vietetään kyläjuhlaa.
Kuva: Marica Paukkeri

Iijoki, yksi Suomen 100 luontohelmikohteista, juhlii soudun merkeissä ensi viikon eli 4.–8. heinäkuuta.

Tänä kesänä Iijokisoutu taittuu jo 35. kerran. Soudulla juhlistetaan vuonna 1983 alkanutta soutuperinnettä.

– Joen ja sen suojelun historia ovat edelleen vahvasti läsnä joella. Juhlinnan kruunaa koskiensuojelulain voimassaolo jo 30 vuotta. Viimeisin lain koettelu päättyi viime syksynä ja laki on osoittanut kestävyytensä, soudun järjestävästä Pudasjärven Luonnonsuojeluyhdistyksestä kerrotaan.

Lähes viikon mittainen ja 160 kilometrin pituinen soutu- ja melontatapahtuma lähtee liikkeelle Taivalkosken Jokijärveltä Saijan lomakartanosta tiistaina 4. heinäkuuta. Matka jatkuu jokivartta alaspäin kohti Pudasjärven Kipinää noin 30 kilometrin päiväetapein.

Osallistujia on vuosittain noin 200 ja monista perheistä tapahtumaan tullaan kolmen sukupolven voimin. Ruokailut ja kahvitauot rytmittävät soutupäiviä ja rantautumispaikoissa soutuväen muonittaa, majoittaa ja saunottaa paikalliset kyläseurat ja alueen yrittäjät, jotka tarjoavat ruumiin- ja kulttuuriravintoa nälkäisille.

Perinteiseen tapaan soutu huipentuu Kipinänkosken Tohon laskuun ja Kipinän kyläjuhlaan lauantaina 8. heinäkuuta.

Arvovieraana tämän vuoden soutuun osallistuu piispa Samuel Salmi, joka pitää perinteisen hartaushetken soudun aloituspäivänä Jokijärven Kirkkosaaressa ja osallistuu ensimmäiseen soutuetappiin Hepokankaalle saakka.

Torstai-iltana Kuren koululla esitelmöi Suomen ympäristökeskuksen maisema-arkkitehti Jukka Jormola Iijoen ohitusuoma kalatieratkaisusta.

Perinteiseen tapaan soutu huipentuu Kipinänkosken Tohon laskuun.

Iijoki on valittu yhdeksi Suomen luonnon 100 luontohelmeä -kohteeksi. Iijoki kuuluu Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltuun luontotyyppiin ”erittäin suuret joet”.

Iijoen omat alkuperäiset vaelluskalakannat, lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ovat olemassa ja niiden palauttaminen luonnonkiertoon on edelleen mahdollista.

– Iijoella esiintyy myös kirjojokikorento ja jokihelmisimpukka eli raakku. Raakkujen tiedossa oleva luontoarvo Iijoen vesistössä on noin 200 miljoonaa euroa. Iijoelta löyhtyy myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

Ilmoita asiavirheestä