LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

Iijoki on yksi sadasta luon­to­hel­mes­tä – myös Ol­vas­suo  mukana Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton lis­tal­la

Suomen luonnonsuojeluliitto keräsi suomalaisten mielipiteitä maan luontohelmistä. Iijoki valittiin yhdeksi Suomen juhlavuoden sadaksi helmeksi.
Suomen luonnonsuojeluliitto keräsi suomalaisten mielipiteitä maan luontohelmistä. Iijoki valittiin yhdeksi Suomen juhlavuoden sadaksi helmeksi.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Tulevan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottu Suomen sadan luontohelmen lista julkaistiin tällä viikolla.

Pudasjärven alueelta listalle pääsi paikkakunnan läpi virtaava Iijoki sekä kunnan etelälaidalle ylettyvä Olvassuo.

Suomen luonnonsuojeluliitto on tänä vuonna kerännyt ympäri maata suomalaisilta ehdotuksia ainutlaatuisista luontokohteista, jotka suomalaiset haluavat säilyttää seuraavilla sukupolville tuleviksi vuosisadoiksi.

Iijoen erityisiksi luontoarvoiksi mainitaan Natura-alueena suojeltu Pudasjäven sisämaansuisto.

Joen suu Perämeren rannikolla on niinikään Natura-suojelualue ja edustaa maankohoamisrannikon uhanalaista luontotyyppiä. Lisäksi vesistöalueella on arvokkaita maisema-alueita ja perinnemaisemia.

Joen luontotyyppi, suurjoet, on erittäin uhanalainen. Erityisenä arvona on myös se, että Iijoen pääuoma on alkuperäisessä asussaan, sillä sitä ei ole muista uittojoista poiketen koskaan koneellisesti uittoperkattu.

Joen lajistoon kuuluvat muun muassa raakku ja kirjojokikorento. Joen alkuperäiset vaelluskalakannat ovat geneettisesti tallella: lohi, taimen ja vaellussiika.

– Iijoki suurjokena ja laajana vesistönä sekä aikoinaan merkittävänä lohijokena on alueen ihmisten identiteetin tärkeä kulmakivi. Vesistö on virkistyskalastuskohde, maisema, elämänpiiriä määräävä tekijä, elämän keskipiste jokivarressa, eritoten pääuoman varrella Pudasjärvellä ja Taivaskoskella, kohdetta kuvaillaan luonnonsuojeluliiton sivuilla.

Juhlavuoden 2017 aikana Iijoella tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon.

Olvassuon erikoisuus on sen suoluonnon monimuotoisuus.

Suon erityinä luontoarvoina mainitaan rehevät letot, jotka muualla maassa on pääosin raivattu pelloiksi tai ojitettu puuntuotantoon. Suolla kasvaa muun muassa lettorikkoa ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lapinsirppisammaletta.

Pohjois-Pohjanmaalta muita luontohelmiä ovat Haukiputaan saaristo, Iso Pajusuo, Kitkajärvi, Muhoksen suot, Oijärven suot ja Sanginjoki. Luontohelmiksi oli ehdotettu myös Hietasaarta, Tömppää ja Kälvästä.

Luonnosuojeluliitosta kerrotaan, että iso osa valituista luontohelmistä on suomalaisille tuntemattomia uusia elämyksiä. Helmien joukossa on myös tuttuja luontokohteita, joiden olemassaoloa ja luonnontilaa uhkaa muutos.

– Suomalaisilla on aina ollut ainutlaatuinen suhde maamme luontoon, karuimmista tuntureistamme eristäytyneisiin ulkosaariin ja idän sankkoihin korpimetsiin. Suomalainen luonto on myös maamme valttikortti maailmalla. Luonnonsuojeluliitto haluaakin inspiroida suomalaisia löytämään luontohelmet, juhlimaan niitä ja varjelemaan samalla omaa luontosuhdettaan, kertoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Suomen sadassa luontohelmessä järjestetään retkien lisäksi erilaisia tapahtumia. Tapahtumia ja kohteita tullaan esittelemään sekä kansalaisia innostamaan helmikohteilla retkeilyyn tammikuun 2017 aikana valmistuvalla omalla 100luontohelmea.fi -sivustolla. 

Luonnonsuojeluliiton sivuilla on maakunnittain listattu ja kuvattu valitut helmet ja helmiksi ehdotetut noin 160 kohdetta. Ehdotuksia kerättiin vuoden 2016 aikana.