Iin lukion kakkosluokkalaiset Iida-Maria Huhta ja Sara Ylipää saivat kiitoksia esittämästään nuorten näkökulmasta Iijokeen viime viikon Iijoki Foorumissa. Kaksikko olikin ainoa nuoremman polven edustaja Pikku-Syötteen Syötesalissa.
Huhta ja Ylipää myönsivät olevansa erilaisia nuoria, kun ovat kiinnostuneita joesta. Sen alajuoksu voimaloineen ei heidän silmiinsä kovin kauniilta vaikuta.
– Nuorten pitäisi päästä päättämään Iijoen tulevaisuudesta. Sen tuottamaa uusiutuvaa energiaa emme vastusta, mutta maisemassa tosiaan olisi parantamisen varaa.
Nuoret kertoivat olevansa huolissaan nousulohen tilasta. Koska se on joessa avainlaji, on erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka suuressa vaarassa hävitä vesistöstä kokonaan.
Lupeissa olevaan alimman voimalan kalatiehen asetti tilaisuuden päättänyt paneeli kovia odotuksia. Iijoen vetovoimaan, joka oli keskustelun teemana, se toisi selvän lisäyksen, uskoi taiteilija Kari Tykkyläinen. Hän muistutti myös kulttuurin merkityksestä vetovoimatekijänä.
Samaan kiinnitti huomiota Lähde-taidehankkeen projektipäällikkö Taija Sailio. Hän toivoi, että edes prosentin murto-osia suunnitellun kalatien hinnasta pantaisiin sen silmää miellyttävään ilmeeseen.
Kuusamolaisen matkailutilallisen Mika Palosaaren mielestä kalat toisivat yritystoimintaa Iijoelle. Varsinkin ulkomaalaiset kalaturistit ovat hänen tietonsa mukaan valmiita maksamaan satojen eurojen päivämaksut kunnon kalastuspaikasta.
Kaupunginjohtaja Tomi Timosen mielestä joki on suurelta osalta hyödyntämättä. Sellaiseen olisi mahdollisuuksia varsinkin matkailun oheispalveluita kehittämällä.
Syötteen matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Soile Pitkänen näki myös paljon mahdollisuuksia vesistömatkailussa. Hänestä ei täällä ole osattu tarjota niitä vahvuuksia, joita puhdas vesi, puhdas ympäristö ja sen tuotteet antaisivat.
Vesistövisio, jota Iijoen Otvan puitteissa pohditaan jatkossakin, on panelistien näkemänä mahdollisuuksien joki. Tykkyläinen uskoi joen vielä virtaavan vapaana ja sen koskia tultavan ihmettelemään kaukaakin. Myös Pitkänen luotti joen tulevan paljon nykyistä tunnetummaksi ja jokivarren palveluyritysten saavan kansainvälisiä asiakkaita.
Keskustelua vetänyt Akordi Oy:n Lasse Peltonen kehui päivän kaikkineen olleen mielenkiintoinen. Hyviä visioita oli noussut esille, yhteistyölle on ilmiselvää tilausta ja tilaisuuksia tullaan jatkamaan.
Seuraavaan Otvan tilaisuuteen, niistä suunnitellaan jatkossa vuotuisiksi, ollaan ehdotusten mukaan kutsumassa mukaan jokivarren kuntapäättäjiä, joita Syötteellä torstaina jo oli. Aikomus olisi jatkossa saada mukaan niin johtavat virkahenkilöt kuin luottamushenkilöt.
Jokiasioita pohdittiin tilaisuudessa myös työryhmissä. Vaelluskalojen kimpussa olleen ryhmän ehdotuksen mukaan kalateiden rahoitukseen pitäisi hankkia myös Euroopan Unionin rahaa. Uhanalaisen, Iijoen vesistössä vielä kuitenkin elävän, jokihelmisimpukan suojelun siivellä sellaista arveltiin Brysselistä irtoavan.
