Humalan kas­va­tuk­sen his­to­riaa Pu­das­jär­vel­lä –Mitä vanhat kartat ker­to­vat Pu­das­jär­ven asuk­kais­ta vuonna 1648?

Suomessa useat pihojen ja puutarhojen humalat ovat peräisin aiemmilta humalaviljelyksiltä. Humalaa on viljelty Suomessa jo keskiajalla ja sitä on käytetty oluenpanoon. Ruotsin vallan aikana veroja maksettiin humalakäpyinä ja humalan viljelemättömyydestä sakotettiin.

Kuva: Silja Kämäräinen

Aittojärvellä humalan viljely loppui, kun Vanhalan kartanossa purettiin humalasalot ja vietiin läheiselle Matosuon kaatopaikalle. Siellä humala innostui kasvamaan ja kasvit olivat vapaasti muiden käytössä – ja niin kyseistä humalaa kasvaa niin Kynkäällä kuin muuallakin, mutta luultavasti vain koristekasveina.

Aittojärven humala on nyt levinnyt ainakin Livolle asti.

Kuva: Arkistokuva

Humalan viljelystä Pudasjärvellä löytyy tietoja satojen vuosien takaa.

Mitä kartat kertovat Pudasjärven asukkaista vuonna 1648? Olen tähän kerännyt kylittäin tiedot isännistä ja humalan viljelystä, jos sitä oli vuodelta 1648 peräisin olevien karttojen mukaan.

Kollaja

Simon Riepu, 100 salkoa (s.) humalaa

Eskil Oinas Panuman kylällä, 100 s. humalaa

Jacob Vuorma, 150 s. humalaa

Paavali Veteläinen, 200 s. humalaa.

Pudasjärvi

Jooseppi Hiltunen, 200 s. humalaa

Matti Puurunen, 30 s. humalaa

Paavali Riekki, 100 s. humalaa

Tuomas Pietarinpoika Junkila, ollut aikaisemmin Olli Hiuspään autio, 100 s. humalaa

Jaakko Mursu, 150 s. humalaa.

Hetekylä

Pauli Oinas, Antti Oinas, Jaakko Jaakonpoika Pätsi, Matti Jaakonpoika Pätsi viljelee myös Jaakon tilaa. Näillä neljällä talolla oli kaikilla 300 salkoa humalaa.

Korpinen

Per Holappa, 300 s. humalaa.

Puhos

Tuomas Manninen, 100 salkoa humalaa.