Kolumni

His­to­ria uusiks – "­Met­säs­tä­jä-ke­räi­li­jät muo­dos­ti­vat tarpeen mukaan laa­jem­pia yh­tei­sö­jä, esim. met­säs­tys­kau­del­la. Silloin elet­tiin ku­ri­na­lai­ses­ti, muul­loin jo­kai­nen touhusi mitä mieleen tuli"

Pudasjärvi

Otsikko on lähestulkoon lainaus Tommi Melenderin esseestä SK numerosta 50 vuodelta 2021.

-

Melender kertoo Yhdysvaltalaisen antroplogin David Graeberin ja brittiläisen arkeolgin David Wengrowin kirjoittamasta kirjasta The Dawn Everything.  Kirjan mukaan vakiintunut historian kertomus on ennemmin kivettynyt myytti, kuin pätevä historiantulkinta. Kirjan aikajänne ulottuu jääkaudelta ensimmäisten valtioiden syntyyn.

Tärkeimpiä viestejä ovat seuraavat: Alkuperäistä sosiaalisen järjestelmän muotoa ei ole olemassa, vaan yhteiselon tavat vaihtelivat. Metsästäjä-keräilijät muodostivat tarpeen mukaan laajempia yhteisöjä, esim. metsästyskaudella. Silloin elettiin kurinalaisesti, muulloin jokainen touhusi mitä mieleen tuli.


Maanviljelys ei ollut vallankumous, vaan pikemminkin pitkä ja kivulloinen vaellus. ”Arkelogit ovat löytäneet yhteisöjä, jotka kokeilivat maanviljelystä, mutta palasivat vanhoihin tapoihin tai tyytyivät vain puutarhanhoitoon metsästyksen ja keräilyn rinnalla.

Monissa paikoissa viljelysmaille asettuminen kesti tuhansia vuosia.” Kirjan mukaan silloisten kaupunkien ympärille ei muodostunut jyrkkiä valtarakenteita. Neljätuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua oli Ukrainan alueella tuhansien ihmisten asukaskeskittymiä ihmisiä ilman keskushallintoa ja luokkajakoa.

Kirjan mukaan useimmat tutkijat ovat ohittaneet Maidanetsken ja Nebelivkan muinaiskaupungit Ukrainassa, koska ne eivät tue kaupungistumisen ja luokkajaon korostavaa kehitystä. Enemmän tilaa ovat saaneet myöhemmin Mesopotamian kaupungit, joita hallitsivat kuninkaat ja ylimykset.

Länsimainen materiaalinen historiantulkinta on vastareaktio alkuperäiskansojen esittämälle kritiikille. ”Te ehkä olitte vapaampia, mutta me olemme rikkaampia.”

Jäin pohtimaan alkuperäiskansoja, jotka eivät tarvinneet keskushallintoa ja luokkajakoa. Miltä maailma näyttäisi, jos heidän kulttuurinsa olisi jatkunut. Meillä ei ehkä olisi autoja, kodinkoneita, kännyköitä ymv. Mutta ei myöskään olisi ylikansoitusta, ihmisten aiheuttamaa ilmastonmuutosta, saasteita, luonnonvarojen tuhlausta, ryöstettyjä kansakuntia, ydinkärkiohjuksia, turhista sodista puhumattakaan.

Esseen perusteella voitaneen todeta, että alkuperäiskansat olivat alkuvihreitä? Erotuksena nykypäivään he pyrkivät elämään luonnonehtojen mukaisesti, eivätkä esittäneet toisille vatimuksia. Tuo on tietysti sietämätöntä ihmiskunnalle, että jossain elellään vain muina miehinä omillaan. Kyllä siihen joku järjestys on saatava!

Nyt on havahduttu ilmastonmuutokseen. Päästöjä on pienennettävä! Kansalaisten autoilu on saatava kuriin. Miksi näperrellä vain autoilun parissa, kun ajatusta voitaisiin laajentaa? Yhtä hyvin voitaisiin vaatia, että kodinkoneiden käyttöikä on vähintään kymmenen vuotta. Nykyisin 4-5v vanhoja ei juurikaan korjata. Kännyköiden ja tietokoneiden vähimmäiskäyttöaika olisi vaikka seitsemän vuotta.

Uusia versioita tuotteista saisi tulla markkinoille korkeintaan viiden vuoden välein. Rajoitukset ei tietenkään ihmiskunnalle käy, koska esitys pitää sisällään kehityksen jarrun.

Yllä olevaa pohtiessani Venäjän armeija hyökkäsi Ukrainaan. Edellä mainitut asiat jäävät sivuseikaksi sodan rinnalla.

Sodan julistus ja aloittaminen on vain muutamien ihmisten aikaansaannos. Kaikki toistuu muutaman kymmenen vuoden välein. Kuinka heidän on mahdollista kerta toisensa jälkeen saada yliote kymmenistä -, tai sadoista miljoonista ihmisistä ja suistaa sodan kurimukseen?

Melender toteaa kirjassa mainittavan lyhyesti hyvinvointivaltiosta ja toteaa lohdullisesti Pohjoismaiden Suomen, Ruotsin ja Norjan edustavan parasta ja tasa-arvoisinta mallia ihmiskunnan historiassa.

Kolumni

Markku RiihiahoKirjoittaja on Syötteellä lomaileva eläkeläinen.
Neljätuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua oli Ukrainan alueella tuhansien ihmisten asukas-keskittymiä ihmisiä ilman keskushallintoa ja luokkajakoa.