Viime syksynä Pudasjärven hirvenkaatolupien jaossa käytetty matemaattinen malli ei ollut metsästäjien mieleen. Se selvisi viime viikolla riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa.
Ääneenkin lausuttuna vaatimuksena yhdistyksen hallituksen tehtäväksi tuli saada lupajakoon malli, jossa huomioidaan entistä paremmin hirvikannan jakaantuminen Pudasjärven eri osissa. Toiminnanjohtaja Vesa Teivaanmäki myöntää tilanteen olevan vaativa.
– Tietoa hirvikannasta löytyy vain hirvitalousalueen, johon Pudasjärven lisäksi kuuluu Ii, tarkkuudella. Riistanhoitoyhdistys antaa enää lausunnon hirvikannan verotustasosta.
Jakomallin vääntämiseen tarvitaan sidosryhmien, ainakin paikallisten metsäammattilaisten, poliisin ja liikenneviranomaisen näkemyksiä. Vaikea rasti tulee olemaan lohkojen välisten pyyntilupamäärien erot.
Mietittäväksi tulee, minkä aineiston pohjalta nuo erot tehdään, Teivaanmäki toteaa.
– Yhteisluvan sijoittamien tähän kuvioon on seuraava ongelma, sehän toimii kaikkien lohkojen alueella. Se on yksi luvanhakijoista ja niitä kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti. On siinä luvanmyöntäjällä pohtimista.
Vesa Teivaanmäki toteaa riistanhoitoyhdistyksen olevan pelkkä lausunnonantaja koko lupamäärän tasosta.
Pudasjärvellä hirviä metsästävät luottavat lupajaossa Luonnonvarakeskuksen laskelmiin hirvikannasta. Siksi ei takavuosien lentolaskentaa tänä keväänä tehdä lainkaan, kokouksessa päätettiin.
Hirvijahti muuttuu ensi syksynä myös ajallisesti. Pudasjärvellä voidaan ns. peltohirvien pyynti aloittaa jo syyskuun alussa. Varsinainen jahtikausi alkaa tänä vuonna vasta lokakuun puolivälissä.
Varsinkin viime syksynä puhuttaneet varsinaisten jahtimaiden ulkopuoliset sirpalealueet jäävät lain mukaan ensi syksystä alkaen pois metsästyskäytöstä
Vajaan viidenkymmenen hengen kokous sai kuulla riistasuunnittelija Harri Hepo-ojan esityksen sähköisestä lupahausta. Se otetaan käyttöön jo tänä keväänä, lupien haku päättyy huhtikuun lopussa.
Paperikin hakualustaksi vielä käy, mutta sujuvan käsittelyn takia sähköisiä hakemuksia toivotaan laadittavan mahdollisimman monessa hirviporukassa.
Hepo-oja tiesi pudasjärveläisistä hirviseurueista liki 90 prosentin viime syksynä käyttäneen kaato- ja havaintoilmoituksissaan sähköistä järjestelmää. Hän toivookin nyt sähköisten lupahakemustenkin olevan yhtä suosittuja.
Riistakeskuksella ei pidetä pahana pudasjärveläisten vaatimusta lupajaosta. Hepo-oja tietää parhaan asiantuntemuksen löytyvän riistanhoitoyhdistyksistä.
– Muutama muukin laaja yhdistys on ollut liikkeellä samoin ajatuksin. Tuskinpa yhdistysten verotussuunnitelmiin meillä muutoksia tehdään.
Hepo-oja toivoi pudasjärveläisen riistaväen innostuvan nykyistä paremmin riistakannan arvioinnissa käytettävien riistakolmioiden kiertämiseen.
– Tavoitteeseen on matkaa, vain kymmenkunta kierretään vuosittain. Parisenkymmentä niitä pitäisi olla, hän jatkoi.
Metsähallituksen eräsuunnittelija Timo Eskola toi pitäjän suurimman maanomistajan terveiset. Hän totesi eräpalvelujen aseman talon uudessa organisaatiossa vahvistuneen entisestä.
Metsästyslupatuloilla on Eskolan mukaan parannettu valtion mailla riistan elinoloja reilun kahden miljoonan euron edestä. Kohteena on ollut niin riekkosoiden ennallistamisia kuin kosteikkojen kunnostuksia.