Lukijalta
Mielipide

Ha­lu­taan­ko po­ro­elin­kei­no tuhota – MTK ja Kes­kus­ta?

-
Kuva: Juha Hagelberg

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) aluejärjestöineen näyttää pyrkivän kaikin keinoin vaikeuttamaan ja lopettamaan poronhoidon alueeltamme. Aseenaan se käyttää vireillä olevaa poronhoitolain muutosta koskevaa lainvalmistelua.

Sen verran erikoiselta tämä kaikki kuulostaa, että tyhmemmänkin huulille nousee jo kysymys, mitä ihmettä on tapahtumassa? Nelisenkymmentä vuotta olen ollut mukana hoitamassa yhteisiä asioita kunnallispolitiikassa enkä vastaavaa ilmapiiriä ole koskaan kokenut.

Poronhoitolain lainvalmistelutyö sai alkunsa 2017 maa- ja metsätalousministeriön verkkokyselyllä, jonka tarkoituksena oli selvittää porovahinkojen arviointimenettelyä. Jostain käsittämättömästä syystä kyselyyn sai vastata nimettömästi ja niin monta kertaa kuin vain suinkin jaksoi ja halusi. Vastauksia saatiin yli 3300. Niiden perusteella tulos näytti selvältä: Pudasjärvi/Kuusamo akselilla oli äärimmäisen paha peltoporo-ongelma.

Monet yksityishenkilöt lähettivät kyselyyn satoja samansisältöisiä vastauksia. Ministeriön edustaja myönsi kyselyn harhaanjohtavaksi ja tunnusti virheen. Asian piti jäädä siihen, mutta kuinkas kävikään? Sama keskustalainen ministeri, joka oli laittanut kyselyn liikkeelle, kaivoi sen uudestaan lainsäädännön valmistelun pohjaksi.

Yleinen ilmapiiri muuttui ja liioitellulle peltoporo-ongelmalle täytyi kiireen vilkkaa tehdä jotakin isoa ja näyttävää. Mielipiteiden pohjalta lähdettiin lainsäädäntötyöhön ja niin alkoi valmistelu poronhoitolain muuttamiseksi. MTK pisti propagandamyllyn pyörimään.

Lainvalmistelutyön aikana MTK aluejärjestöineen toimitti ministeriölle useita harhaanjohtavia ja porotaloutta vähätteleviä lausumia kutsuen poronhoitoa mm. harrastetoiminnaksi. Samanlaisia lausumia annettiin yhteistuumin niin Pudasjärveltä kuin Kuusamostakin.

MTK Pudasjärven lausunnossa todetaan, että vahinkojen arvioinnin uudistaminen on vain oireiden hoitoa ja ongelmat saadaan ratkaistua vain ympärivuotisella tarhauksella. Käytännössä tämä tarkoittaisi poronhoidon loppumista eteläiseltä poronhoitoalueelta. Tutkimusten ja saatujen kokemusten mukaan poro ei selviä tarhassa ympäri vuoden.

Tarhausvaatimusta perusteltiin uskomattomin väittein, että porojen ulosteet tekevät jopa kokonaisesta sadosta käyttökelvottoman. Samoja peltoja lannoitetaan karjan lannalla ja niillä vierailee säännöllisesti hirviä ja muita eläimiä. Kaiken lisäksi pellot ovat lähes kaikki suojattu verkkoaidoilla.

Pudasjärvellä maataloudessa oli kolme vuotta sitten EU-tuen saajia 135 kpl, joista 34 lypsy- ja lihakaroja, joista osalla oli myös poroja. Loput tuensaajista oli pelkkiä nurmiviljelijöitä, joista pääosa poronhoitajia, jotka viljelivät poroille rehua menetettyjen metsälaitumien korvaamiseksi. Poron perinteiset talvilaitumet, vanhat metsät, on alueelta hävitetty.

Lakiluonnoksessa ehdotettiin perustettavaksi porovahinkolautakunta, jonka tehtävänä olisi antaa puolueettomia lausuntoja porojen aiheuttamista vahingoista.

Tarkoituksena oli luoda nopea ja edullinen korvausasioiden ratkaisumekanismi. Samalla pidettiin myös esillä mahdollisuutta, että viljelijän tulisi ilmoittaa porovahingoista, jotta paliskunta voisi toimia vahinkojen estämiseksi.

Tämä ei kuitenkaan sopinut MTK:lle. Vahingonkärsijän ilmoitusvelvollisuus vaadittiin poistettavaksi. Samalla lainmuutokseen huolehdittiin kielto hankkia ja käyttää puolueetonta asiantuntijalausuntoa tuomioistumissa. Tällainen  on hyvin poikkeuksellista ja vieläpä perustuslain vastaista. Lain mukaan jokaisella on oikeus esittää haluamansa näyttö asian ratkaisevalle tuomioistuimelle.

Mistä siis on kyse? Eikö MTK halua tuomioistuinten perustavan ratkaisujaan puolueettomiin asiantuntija-arvioihin? Miksi ilmoitusvelvollisuutta vastustetaan? Luulisi olevan kaikkien etu, että vahingot saadaan puolueettomasti ratkaistua, rajoitettua ja torjuttua.

Kannanotot antavat ymmärtää, että poroasioissa täällä riidellään ja käräjöidään jatkuvasti. Oikeudenkäyntejä ei näissä asioissa ole näillä main muistini mukaan ollut. Viime vuonna vahinkoarviolautakunnat kokoontuivat viisi kertaa koko maassa.

Lakiesitys ei painota paikallista sopimista, mikä tähän saakka on toiminut ja ollut tärkeää. Ilman toimivaa riidanratkaisumekanismia ja puolueetonta asiantuntemusta, poronomistajien ja viljelijöiden välit kärjistyvät. Riidat ja vastakkainasettelut lisääntyvät.

Tämä ei ole kenenkään etu, enkä usko MTK:n kenttäväenkään sitä haluavan. Suuri enemmistö tuskin haluaa lopettaa porotaloutta. Kyse on vain hyvin pienen piirin masinoimasta vihakampanjasta ja vaikutusyrityksistä, joille ainakin Keskusta näyttää lain valmistelussa antaneen tukensa.

Oudoksi tilanteen tekee, että Pudasjärven lausunnonantajien joukossa on Keskustan järjestöaktiiveja, jotka ovat kuuluttaneet avoimuutta ja rakentavassa hengessä tapahtuvaa yhteistyötä. En ollut uskoa silmiäni, enkä ennen ole kokenut moista. Ennen toimittiin Pudasjärvellä hyvässä yhteistyössä ja eri elinkeinoja vietiin eteenpäin yhteisvoimin.

Puolueen pitkäaikaisena jäsenenä ja aktiivina en voi tätä hyväksyä. Lisäksi olen saanut muiltakin Keskustan kannattajilta poikkeuksellista palautetta siitä, että tällaista politiikkaa on enää mahdotonta tukea.

Olen aina tukenut maanviljelystä ja tuen vastaisuudessakin. En halua missään nimessä vastakkainasettelua lisätä enkä ketään loukata – vaan tuoda esiin lainvalmistelua varten annettuja virheellisiä tietoja. Porotalouden puolesta olemme valmiita järjestämään rakentavassa hengessä tilaisuuden elinkeinoon liittyvien tosiasioiden esille tuomiseksi.

Reijo Kenttälä