Kesäkuvakisa: Osal­lis­tu Ii­jo­ki­seu­dun ke­sä­ku­va­ki­saan ja voita hienoja pal­kin­to­ja – Katso jat­ku­vas­ti täy­den­ty­vä ku­va­gal­le­ria

Kolumni

Eri­ar­vois­ta­va kieli: "E­pä­var­muu­den tunne syntyi, kun en kyennyt il­mai­se­maan itseäni enkä ker­to­maan aja­tuk­sia­ni muille, vaikka minulla olisi ollut paljon sa­not­ta­vaa"

Pudasjärvi

-
Kolumni

Yliopiston vieraan kielen oppitunnin jälkeen olo oli väärinymmärretty ja epävarma. En ollut osannut keskustella annetuista aiheista muiden opiskelijoiden kanssa enkä liioin kertoa osaamattomuudestani opettajalle, sillä hän ei puhunut suomea. Epävarmuuden tunne syntyi, kun en kyennyt ilmaisemaan itseäni enkä kertomaan ajatuksiani muille, vaikka minulla olisi ollut paljon sanottavaa. Samaa tuskaa kokevat tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset myös omalla äidinkielellä toimiessaan.

Kielitaito on ihmisiä yhdistävä taito, sillä sen avulla tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Siihen sisältyy monia asioita, mutta erityisesti sanastolliset tiedot ja taidot auttavat ilmaisemaan mielipiteitä ja ajatuksia osuvasti, kertoo lasten kielen kehitystä tutkinut apulaisprofessori Suvi Stolt Helsingin Sanomissa.

Kielitaito on tärkeä, sillä sen puute saattaa aiheuttaa eriarvoisuutta.

Vaikka voi tuntua että taidoilla ei ole merkitystä ellei tavoittele akateemista uraa, voi kielitaito tai sen puute vaikuttaa esimerkiksi työnhakuun. Heikolla kielitaidolla kirjoitettu hakemuskirje voi jäädä paremmilla taidoilla kirjoitetun tekstin varjoon. Samoin kirjoittaessa kirjettä verotoimistoon olisi hyötyä, jos osaisi esittää asian haluamallaan tavalla ja perustella oman mielipiteensä.

Kielestä olisi hyvä tunnistaa myös se, miten sitä käytetään missäkin tilanteessa. Millaista kieltä käytetään hakemusta kirjoittaessa, ja miten se eroaa palautteen kielestä?

Kieli elää jatkuvasti käyttäjiensä mukana sen hetkisiä tarpeita palvellen. Muutokseen kuuluu, että sanastoa jää käyttämättömäksi. Esimerkiksi vanhemmalle kansalle tutut ruotsin kielen taustaiset sanat, kuten hantuuki ja polsteri, eivät ole enää juurikaan nuorille tuttuja.

Toisaalta myös uutta sanastoa syntyy jatkuvasti kuvaamaan uusia ilmiöitä. Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan lisättiin viime vuoden aikana noin 6000 uutta tai muuten ajankohtaista sanaa, kuten tammikuun kuukauden sana hiutaloida, jolla tarkoitetaan lumen satamista hiljalleen tai harvakseltaan.

Hyvän luku- ja kirjoitustaidon pohja luodaan nuorena. Suvi Stoltin mukaan aikuisuuden sanavaraston pohja luodaan jo vauvaiästä lähtien, kun lapsi alkaa omaksua ympäristönsä sanoja.

Lapsille tulisi lukea ja innostaa heitä lukemaan, sillä kielitaito auttaa lapsia ja nuoria selviämään koulussa kaikista muistakin oppiaineista paremmin. Ylen vuoden 2016 artikkelin mukaan kirjoja lukenut teini hallitsee jopa 70 000 sanaa, kun taas nuori, joka ei lue, noin 15 000 sanaa. Ero on merkittävä.

Lukemisesta ei tarvitse tehdä tylsää ja erityisen opettavaista, vaan vaikka Aku Ankka voi opettaa rikasta kieltä ja kielen leikillisyyttä.

Suomea vieraana kielenä opiskelevia seurattuani olen havainnut, että kielessä kehittyäkseen tulisi sitä käyttää rohkeasti pelkäämättä virheitä. Kieli alkaa tuntua suussa ja kynänpäässä sitä luontevammalta, mitä enemmän sitä käyttää. Sillä vieraan kielen oppitunnilla olisin itsekin voinut tulla kuulluksi, jos en olisi jäänyt hiljaiseksi epävarmuuden kanssa.

Samaa asennetta toivoisi myös äidinkielen käyttöön. Vaikka tuntuisi  ettei ole lainkaan hyvä lukemisessa tai kirjoittamisessa, ei se haittaa, vaan voi aloittaa pienestä ilman sen suurempia tavoitteita.

Vaikka kielen pohja luodaan nuorena, ei koskaan ole myöhäistä kehittää taitoja. Jokaisen kirjoittajan tyylissä on myös vahvuuksia ja se on sellaisenaan arvokasta, ovathan sanojen ja lauseiden takana aina ihmiset ajatuksineen.

”Kielessä kehittyäk­seen tulisi sitä käyttää rohkeasti pelkäämättä virheitä.”