Värien kirjo avautuu ikkunasta ulos katsoessa. Yöt kylmenevät, tuulee. Syksy on täällä.
Se tarkoittaa myös sitä, että pimeys lisääntyy ja ainakin vapaa-ajallaan ihmiset siirtyvät yhä enemmän sisäpuuhien pariin.
Monikaan nykyihminen ei enää elä vuodenkierron mukaan samalla tavalla kuin ennen. Maatiloilla ja useissa sesonkitöissä toki on edelleen merkitystä sillä, mikä vuodenaika ja millainen sää on, mutta muutoin keinovalossa tietokoneen äärellä töitä voi tehdä käytännössä milloin vain.
Sopii vain arvailla, mitä kaikkea tietokoneet ja älylaitteet tuovatkaan tullessaan sekä työ- että muuhun elämään. Jossain vaiheessa julkisuudessa puhuttiin runsaasti tietoyhteiskunnasta.
Nyt tilalle ovat tulleet yhä pienempiin osiin palastellut ”yhteiskunnat”. On älyä ja informaatiota, viestintää ja viestintävälineitä, tietoverkkoja ja teknologiaa.
Elinympäristömme muuttuu koko ajan, halusimme tai emme. Elämme osana laajempaa kokonaisuutta, jossa digitalisaatio – mitä kaikkea se sitten tarkoittaakaan – on jo täällä.
Paljon uutta on vielä edessä. Toivottavasti myös maaseudulla osaamme ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti kehityksestä.
Mutta silti lehdet kellastuvat edelleen syksyllä.