Mielipidekirjoitus

Eero Oi­nas-Pa­nu­ma: Pu­das­jär­ven vah­vuu­det pe­rus­tu­vat his­to­rian ko­ke­muk­siin

Kotiseutujuhlassa kotiseutumuseolla kerrattiin juhlapuheissa Pudasjärven vahvuuksia. Talent-kilpailussa toiseksi sijoittunut muusikko Julius Rantala erikoisine soittimineen oli kuitenkin Kotiseutujuhlan väkevin vetovoima.
Kotiseutujuhlassa kotiseutumuseolla kerrattiin juhlapuheissa Pudasjärven vahvuuksia. Talent-kilpailussa toiseksi sijoittunut muusikko Julius Rantala erikoisine soittimineen oli kuitenkin Kotiseutujuhlan väkevin vetovoima.
Kuva: Toivo Kiminki

Vajaa pari vuotta sitten kuulimme Kiinasta, maapallon toiselta puolelta, uutisia siellä leviävästä virustaudista. Tuolloin nuo uutiset kuulostivat kaukaisilta ja pitkään tuudittauduimme uskoon, ettei se koske meitä. Tänään tiedämme varmasti, että Korona koskettaa myös meitä ja maailma on kokonaan toinen mitä silloin.

Onneksi rokotuksilla epidemian vauhti on saatu sen verran laantumaan, että voimme kokoontua parin vuoden tauon jälkeen kotikaupunkimme ja kotiseurakuntamme yhdessä järjestämään perinteiseen kotiseutujuhlaamme tänne aina niin puhuttelevalle kirkko ja kotiseutumuseoalueelle.

Juhannuksen alusviikolla osaa kotipitäjämme aluetta murjoi Paula-myrsky. Myrskyn silmässä sen edessä joutuivat taipumaan vuosisatoja vahvoilla juurillaan paikallaan seisseet ikipetäjätkin. Metsää lakosi siliäksi laajoilta alueilta. Muutama tunti teki selvää jälkeä.

Olemme saaneet seurata uutisia maailmalta, milloin hurrikaaneista, suurtulvista tai kuivuuden aiheuttamista laajoista maastopaloista, jotka ovat aiheuttaneet suurten aineellisten tuhojen lisäksi paljon ihmishenkien menetyksiä.

Koronapandemia ja Paula myrsky osoittavat meille kouriintuntuvasti, että olemme osa globaalia maailmaa, emmekä ole mikään maailman pahuudelta turvassa oleva erillinen saareke. Meidän täytyy aina muistaa, että voi olla tavattoman lyhyt matka siihen, että avun antajasta saattaa tulla avun tarvitsija.

Tämä voi kohdata niin yksittäistä kansalaista, eri aluetta kuin koko kansakuntaakin. Meidän pitää kansakuntana huolehtia riittävästä varautumisesta erilaisten uhkien varalle. Tässä suhteessa Suomi on toki nytkin parhaiten varautuneiden maiden joukossa. Itsekkyydellä ja omahyväisyydellä ei ole sijaa yhteisen turvallisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Kotimaamme Suomi on rakennettu yhdeksi maailman parhaiden maiden joukkoon yhteisöllisyydellä, yhteisvastuulla ja kaikkia kansalaisiaan kunnioittavalla työllä. Sen perustan luo kansanvaltaan nojaava vahva tasavaltainen hallintomuotomme. Parasta arkipäivän isänmaallisuutta suomalaisen kansanvallan puolustaminen.

Suomen tie levottomassa maailmassa on kytkeytynyt aina osaksi ympäröivää maailmaa. Olimme tänään 240 vuotta sitten käyttöön otetussa kauniissa kotikirkossamme jumalanpalveluksessa. Samojen seinien sisälle esi-isämme ja äitimme ovat saapuneet sanankuulolle pitkien matkojen takaa. Heidän aikanaan maallisena hallitsijana on saattanut ollut Ruotsin kuningas tai Venäjän keisari. Lähes 104 vuoden ajan olemme voineet kokoontua kotikirkkoomme itsenäisen Suomen tasavallan kansalaisina.

Tiedämme hyvin, että menneinä aikoina kotiseutumme asukkaat ovat joutuneet kestämään kovia koettelemuksia: nälkää, vainolaisia ja sotia. Keskuudessamme elää vielä sodan ja jälleenrakennuksen kokenutta sukupolvea. Olemme heille paljosta kiitollisia. Kaikki kunnia heille.

Usein ajattelemme, että menneet sukupolvet ovat eläneet täällä pitkälti eristettynä ja muun maailman menoista tietämättöminä. Tämä tuntuma on monelta osin väärä. Täällä kotiseudullamme Pudasjärvellä niin kuin koko Suomessakin on ollut kautta tunnetun historian ajan edistyksellisiä ja aikaansa seuraavia ihmisiä, jotka ovat hoitaneet ponnekkaasti yhteisiä asioita eteenpäin.

Asioiden hoidosta hyvän kuvan saa vastikään julkaistusta yli 1000 sivuisesta Hetekylän ”Savupirtistä nykypäivään”- historiakirjasta. Kirjan sivuilta löytyy runsaasti aikalaisdokumentteja 1600-luvulta alkaen, kuinka tuon ajan ihmiset ovat kysyneet oikeuksiensa perään. Jos on tunnettu, että hallinnon edustajien tekemät paikalliset päätökset ovat olleet talonpoikaisen oikeudentajun vastaisia, on uskallettu ja osattu lähteä peräämään oikeuksia niin korkealta kuin suinkin pystyy. Jos on katsottu tarpeelliseksi, asiaan on haettu korjausta jopa Ruotsin kuninkaalta tai Venäjän keisarilta asti.

Hetekyläläinen Andreas Oinas valittiin 1800 pidetyille Ruotsin valtiopäiville Suomen talonpoikaissäädyn edustajana. Valinnan suorittivat Oulun läänin ja Kemin kihlakunnan alueen talonpojat.

Asiakirjojen mukaan valtiopäivät hyväksyivät ja Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf vahvisti valtiopäivämies Oinaan aloitteen, jossa hän esitti, että Pudasjärven kirkkoherra ja kappalainen saisivat seurakunnan vaikeahoitoisuuden ja vähäpalkkaisuuden tähden lukea virkavuodet hyväkseen kaksinkertaisina. Tämä sen aikainen aloite syrjäseutulisästä meni läpi ja oli voimassa 47 vuotta vuoteen 1847 saakka.

Hyvin harvassa ovat nykypäivänäkin ne kansanedustajat, jotka ovat saaneet oman aloitteensa läpi Suomen eduskunnassa. Andreas, tämän seudun valtiopäivämies osasi hoitaa 221 vuotta sitten kotiseutumme asiaa niin, että se tuli hyväksytyksi Ruotsi-Suomen valtiopäivillä ja on tänäänkin luettavissa kokouksen pöytäkirjasta. Kylähistorian sivuilta paljastuu toki myös se, että jo tuolloin 1600-1700-luvulla osattiin myös käräjöidä keskenään. Lukuisia erilaisia riitoja vietiin käräjien ratkaistavaksi.

Historiasta käy ilmi, että hetekyläläisillä niin kuin monilla muillakin pudasjärveläisillä taloilla oli omat kalastusnautinta-alueet maaselän takana Kuusamossa, jossa vedet virtaavat Vienanmereen. Noistakin nautintaoikeuksista käytiin käräjiä ja menettipä siellä muutama oikeuksiaan puolustava kalamies henkensäkin. Tietenkin tänä päivänä voimme kysyä, oliko maaselän taakse tehtävissä kalareissuissa kovinkaan järkeviä perusteita.

Vieressä virtasi Iijoki, yksi Suomen parhaista lohijoista ja jokaisella oli kalaisia vesiä kivenheiton päässä kotoaan. No, lähdemmehän mekin kalalle Tenolle ja joskus jopa ulkomaille. Kukapa tietää, vaikka lähdön motiivikin on säilynyt samana vuosisatojen ajan.

Hetekylän historiakirjassa kuvataan monipuoliseen lähdeaineistoon nojautuen erinomaisella tavalla yhden kylän ja Pudasjärven läntisen osan elämää vuosisatojen ajalta.  Mutta samoja aikoja on eletty koko pitäjän alueella. Asiansa osaavia, edistyksellisiä ja tiedonhaluisia ihmisiä on varmuudella asunut muillakin kyläkulmilla.

Vuosisatojen ajan Pudasjärvi on ollut liikenteellinen solmukohta, jota se on vieläkin. Yksi tunnetuista Vienan kauppateistä kulki halki pitäjämme. Tavara, tieto ja uutiset kulkivat Oulun ja Vienan välillä. Sen ajan kulkuvälineillä talvella pororaidoilla, myöhemmin hevosilla ja kesällä mahdollisuuksien mukaan maa- ja vesireittejä pitkin. Kievaritalot olivat tuon ajan tietotoimistoja.

Pudasjärven nykyiset ja tulevaisuuden vahvuudet perustuvat monilta osiltaan historian kokemuksiin. Nostan näistä menestystarinoista esille kolme. Hirsirakentamisen, matkailun, sekä kylät ja täällä asuvat ihmiset.

Olemme nimenneet Pudasjärven Suomen hirsipääkaupungiksi. Tälle löytyy vahvat perusteet historiasta ja nykypäivästä. Kun lähdin aamulla kotoani Panumalta tänne kotiseutujuhlaan, näin ensisilmäyksellä muun muassa kaksi 1600-luvulta peräisin olevaa aittaa ja kaksi nykyaikaista Kontion hirsitaloa, Kipinässä silmäilin jyhkeää vanhaa Isomursun hirsitaloa. Koulunmäellä näkyi yli 100 vuotta sitten rakennettu Kipinän hirsikoulu, johon on vasta tehty moderni hirsinen laajennusosa. Matkan varrella näin Taipaleenharjun tuulimyllyineen ja Taipaleen ja Sankalan vanhoine rakennuksineen. Kurenalle saapuessani eteeni avautui valmistumaisillaan oleva komea hirsinen Hyvän olon keskus. Iijoen ylitettyä tien toisella puolella on Karhukunnaan modernit hirsiset toimistorakennukset ja Hirsikampuksen yhtenäiskoulu. Tällä kertaa en poikennut Kurenalan keskustaan, jossa olisin nähnyt Pikku-Paavalin päiväkodin, rakenteilla olevat hirsiset kerrostalot ja Hirsikartanon palvelutalon. Jumalanpalveluksen aikana sain katsella sanankuulon ohella 240 vuotta vanhaa kirkkoa sisältä ja nyt katselemme täällä yhdessä  kotiseutumuseoalueen upeaa vanhaa puuarkkitehtuuria. Tämä on minun näkemäni tältä päivältä. Arvoisat juhlavieraat. Teistä jokainen on tullut tähän juhlaan omasta suunnastanne ja voitte varmaan luetella mielessänne oman matkanne varrella näkemänne hirsipääkaupunkiin hyvin soveltuvia monia nähtävyyksiä.

Niin vanha Pudasjärven kirkko, kuin muut museoalueen rakennukset, Hirsikampus, Hyvänolon keskus ja muut Pudasjärvelle vastikään rakennetut nykyaikaiset hirsiset julkiset rakennukset ovat kaikki mestareiden luomuksia. 1781 käyttöön otettu kotikirkkomme on tuon ajan suunnittelijoiden ja rakentajien korkean osaamisen ja ammattitaidon näyte. Samalla tavalla niin Hirsikampus kuin Hyvän olon keskus ovat nykyaikaisen puurakentamisen mestariteoksia. Oman aikansa high techiä.

Tiedämme jo nyt varmuudella, että Pudasjärven alulle panema julkisten tilojen hirsirakentaminen on menestystarina ja se on nostanut julkisten tilojen hirsirakentamisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kaikkialla Suomessa. Pudasjärvi on saanut sen kautta laajalti myönteistä julkisuutta ja hyviä yhteistyökumppaneita muun muassa Oulun Yliopiston arkkitehtiosaston ja Valtion talouden tutkimuslaitoksen VTT:n.

Meidän hirsirakentamisen tärkein kohderyhmä ovat kaikki pudasjärveläiset. Uusien toimitilojen myötä voimme tarjota ajanmukaiset ja terveet tilat niissä asioiville ja työskenteleville kuntalaisille. Tämä pitää sisällään varhaiskasvatuksen, yhtenäiskoulun, terveyskeskuksen, vanhustenhoidon ja vammaispalvelun, kulttuuri- vapaa-ajan ja kirjastotoimen ja osittain myös kaupungin vuokratalotuotannon. Uusien vasta valmistuneiden tai valmisteilla olevien hirsirakennusten käyttöikä voi olla verrattavissa ympärillämme oleviin satoja vuosia kestäneisiin rakennuksiin.

Yhdessä valitsemamme rakentamisen linja on hyvä ja oikea. Moderni hirsi rakennusmateriaalina on vahvistanut asemiaan myös yksityisessä rakentamisessa. Erinomainen esimerkki tästä on Iso-Syötteen huipulle valmistunut uusi Hotelli Iso-Syöte.

Matkailutulo on kasvanut Pudasjärvellä viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti. Matkailutulon osalta Pohjois-Pohjanmaalla meitä edellä ovat vain Oulu ja Kuusamo. Pudasjärvi ja Kalajoki ovat jaetulla kolmannella sijalla. Nousu on tapahtunut luontaisilla vahvuuksillamme, sekä matkailualan toimijoiden, osaavien yrittäjien ja kaupungin hyvällä yhteistyöllä. Tiedämme, että matkan varrella on ollut monia kuoppia. Pudasjärvellä nykymuotoinen matkailu elinkeinona on varsin nuorta. Syötteen alueen voimaperäinen rakentaminen alkoi vasta nelisenkymmentä vuotta sitten.

Arvelen, että tälläkin hetkellä matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat mukaan lukien Pudasjärvellä on kaksinkertainen väkimäärä normaaliin verrattuna. Teletietojen perusteella Pudasjärvellä arvioitiin olleen viime pääsiäisen aikaan noin 17 000 asukasta. Jokainen ymmärtää, että tällainen paikallaolijoiden määrä tuo pitäjäämme paljon uutta ostovoimaa sekä töitä palveluihin, kauppaan, rakentamiseen ja kaikkeen muuhunkin.

Matkailun osalta voimme sanoa olevamme vasta hyvässä alussa. Syötteen alue on hyvä veturi, mutta vetovoimaisia, luontaisia ja kestäviä matkailupalveluita voidaan tuottaa pitäjämme kaikissa osissa. Se mitä meillä täällä on, puhdas luonto, vuodenajat, pitkät välimatkat ja elävät kylät, on muualta tulleille ainutlaatuista ja kiinnostavaa. Aitous on paras myyntivalttimme. Sitä meillä on, eikä aitoutta voi kukaan viedä meiltä täältä pois. Matkailutoimijana uskallan sanoa tämän saamani kokemuksen perusteella.

Kolmantena kestävänä vahvuutena haluan nostaa kylät ja täällä asuvat ihmiset. Kautta aikojen laajan pitäjämme yksi tunnusomaisin piirre on vahvat, omaleimaiset ja kylät. Aikoinaan ne elivät hyvinkin omavaraista ja itsenäistä elämää. Kun muualta tullut kysyi, mistä sinä olet kotoisin, harva vastasi, että Pudasjärveltä. Tavallisimmin vastaus oli oman kotikylän mukaan. Sarakylästä, Kouvalta, Siurualta, Hetekylästä, Puhokselta, Kollajalta tai jostain muusta kylästä. Yleensä tarvitsi tarkentavan kysymyksen, jolloin vasta sanottiin kotipitäjän nimi.

Tänäkin päivänä Pudasjärven asukkaista noin puolet asuu taajamassa ja toinen puoli kylissä eri puolilla pitäjää. Tilastollisesti tämä on varsin poikkeavaa. Useissa laajoissa ja harvaanasutuissa pitäjissä taajaman osuus asukkaista saattaa olla jopa yli 70 %. Suomessa ani harva kunta pääsee Pudasjärven lukemiin.

Pudasjärveläisessä päätöksenteossa tämä on nähty vahvuutena. Kylien vahva asema korostuu tämän valtuustokauden viimeisessä kokouksessa hyväksytyssä vuoteen 2030 saakka ulottuvassa kuntasuunnitelmassa. Aiemmin valtuuston hyväksymään yhteisöllisyysohjelmaan on kirjattu konkreettiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan osallistumista ja päätöksenteon avointa vuorovaikutteisuutta. Näitä ovat muun muassa yhdistyksille vuosittain myönnettävät toimintatuet, eri hankkeisiin ja hankintoihin annettavat puskurilainat ja investointituet. Kaupungin organisaatioon on palkattu toimihenkilö, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea eri yhdistyksiä ja niissä toimivia henkilöitä. Viime vuosien tärkein yksittäinen kyliä ja siellä asuvia ihmisiä tukeva päätös on ollut kiinteän laajakaistayhteyden rakentaminen koko Pudasjärven alueelle. Koronapandemialla on paha kaiku, mutta toimivien etäyhteyksien arvon se nosti kerralla omalle tasolleen.  Monet tekevät työtään Pudasjärveltä käsin. Koululaiset saivat Kairan kuidun kautta etäopetusta lähes koko 2020 kevätlukukauden ajan. Me päätöksentekijät opimme kokoustamaan myös etäyhteydellä.

Mutta kaikista tärkein Pudasjärven voimavara on täällä asuvat ja toivon mukaan tänne muuttavat ihmiset. Pudasjärveläiset ovat perusluonteeltaan ahkeria, itsestään ja lähimmäisistään huoltakantavia avarakatseisia yhteisvastuuihmisiä.

Tänä vuonna Pudasjärven kaupunki myönsi toimintatukea 76 eri yhdistykselle, joita ovat muun muassa kyläseurat, nuorisoseurat, eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat, SPR, ym. Tukien jaossa on huomioitu tasapuolisesti laajan pitäjän eri alueet, ikäryhmät ja eri alojen harrastajat. Tiedämme, että näiden järjestöjen kautta hyvin suuri osa pudasjärveläisistä osallistuu eri tapahtumiin ja niiden järjestelyihin.

Kokonaisuudessaan tämä on tavattoman suuri rikkaus ja voimavara pudasjärveläiselle yhteisöllisyydelle. Varsinkin kuluneen Koronavuoden aikana näidenkin järjestöjen kautta on pidetty eri tavoin yhteyttä lähimmäisiin ja tuettu toisiamme poikkeusolojen kestämisessä. Minusta tämä on Pudasjärveläistä kestävää perinnettä, josta meidän on pidettävä yhdessä kiinni myös tulevaisuudessa.

Eero Oinas-Panuma
Lyhennelmä Pudasjärven kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajan, yhteisöllisyysvaliokunnan puheenjohtajan juhlapuheesta Pudasjärven kaupungin ja seurakunnan kotiseutujuhlassa 25.7.2021.