Kolumni

Eduskunnasta Juha Sipilä: Pohjois-Pohjanmaa koronan jälkeisen kasvun veturiksi

-

Korona tulee jättämään jäljen koko maailmantalouteen. Eurooppa-neuvosto sopi heinäkuussa ainutlaatuisesta 750 miljardin elpymispaketista, jolla torjutaan koronan vaikutuksia talouksiimme sekä edistetään Euroopan vahvaa elpymistä, talouksiemme muutosta ja uudistumista.

Vientivetoisena maana taloutemme ei elvy, jos Euroopan talous ei lähde nousuun. Tärkeimpien vientimaidemme nouseminen takaa myös suomalaisten vientimarkkinoiden tulevaisuuden. Kansallisten ratkaisujen lisäksi onkin tärkeää, että globaalin kriisin keskellä on kyetty myös yhteisiin eurooppalaisiin ratkaisuihin.

Elpymispaketti on kansallisestikin merkittävä uuden kasvun vauhdittaja.

Suomen osuus paketin rahoituksesta on reilu kaksi miljardia. EU on linjannut elvytyspaketin rahojen käytölle painopisteet. Pääroolissa ovat vihreä siirtymä sekä erilaiset digihankkeet, joiden rahoitus on yhteensä noin puolet elvytysrahaston koosta.

Suomessa kansalliset tavoitteet linjattiin budjettiriihen yh-teydessä ja hankkeiden tarkempi määrittely on parhaillaan käynnissä. Pohjois-Pohjanmaalle elpymispaketti on erinomainen tilaisuus edistää maakunnallisesti tärkeitä hankkeita.

Kaikkea työtä ei jatkossakaan pystytä tekemään etänä, tehdas ei pyöri ainakaan vielä ilman paikan päällä olevia työntekijöitä. Koronavirus on kuitenkin osoittanut, että moni sellainen työ, jota aikaisemmin pidimme tiukasti paikkaan sidottuna, onnistuukin itseasiassa hyvin myös etänä. Kokemus on esimerkiksi osoittanut, että valtaosa valtion viroista voitaisiin täysin perustellusti julistaa paikkariippumattomiksi.

Etätyö vaatii kuitenkin yleistyäkseen asennemuutoksen lisäksi myös käytännön infraratkaisuja. Alueellamme on edelleen merkittäviä katvealueita tietoverkkojen osalta. Myös näiden nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen on mahdollista saada hankerahoitusta elpymisrahastosta.

Pohjoisille korkeakouluille elpymisrahoitus antaa mahdollisuuden kehittää esimerkiksi etäopetusta. Suomalaisella koulutusosaamisella on maailmalla poikkeuksellisen vahva brändi.

Osaaminen yhdistettynä hyvään digitaaliseen perusvalmiuteemme tekee korkeakouluosaamisestamme houkuttelevan vientituotteen muun muassa etäyliopiston osalta. Osaaminen on yhä vähemmän sidottua seiniin ja Pohjois-Suomikin on enää muutaman klikkauksen päässä vaikkapa delhiläiseltä sohvalta tai Wall Streetin konttoreilta. Vahvan perustutkimuksen lisäksi tarvitsemmekin myös korkeakoulupuolella älykästä erikoistumista.

Digitaalisuus on avainroolissa myös tuottavuuden kasvun ja suomalaisen teollisuuden uudistumisen suhteen. Suomella on globaali johtajuus muun muassa 6G-tutkimuksessa ja alan lippulaivahanketta johdetaan Oulun yliopistosta käsin.

Uusien palveluiden ja innovaatioiden kehitykseen tarvitaan myös tiivistä kumppanuutta korkeakoulujen ja alan yritysten kesken. BusinessAseman kaltaiset matalan kynnyksen yhteenliittymät ovatkin tärkeitä alueellisen kasvun vauhdittajia.

Alueellamme on myös merkittävää osaamista ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvittavan vihreän teknologian saralla. Läpimurtokeksintö ilmastohaasteeseen saattaa hyvinkin olla jo valmistumassa pohjalaisella työpöydällä. Nyt haasteenamme on miten saada se työpöydältä maailmalle.

Suomi on kansainvälisesti vertailtuna pärjännyt koronan suhteen sekä terveyden että talouden kannalta hyvin. Meillä ei ole kuitenkaan varaa jättää jarrua päälle. Kotiin päin kannattaa nyt vetää. Pohjois-Pohjanmaalla on erinomaiset mahdollisuudet nousta yhdeksi koronan jälkeisen uuden kestävän kasvun vetureista. Käytetään paikka viisaasti.