Sudet: Pu­das­jär­ven pa­lis­kun­nan su­si­jah­ti tuotti jälleen tulosta

Pudasjärven seurakunta: Pu­das­jär­ven seu­ra­kun­ta­kes­kuk­seen iso re­mont­ti ensi kesänä – pihamaa myl­lä­tään auki, kes­kuk­sen käyt­töön tauko

Kolumni

Edus­kun­nas­ta Juha Sipilä: Kurssi kohti kasvua – "Tar­vit­sem­me osoi­te­tun ulos­pää­syn sekä ter­veys- että ta­lousk­rii­sis­tä"

-
Kuva: Mauri Ratilainen Mauri Ratilainen

Vuosi sitten Suomi meni käytännössä kiinni ja monen mielen täytti huoli omasta ja läheisten terveydestä. Olimme uuden edessä ja maailma näytti muuttuvan vauhdilla, jota emme voineet hallita. Nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa on kuitenkin erityisen tärkeää säilyttää oma kurssi. Tarvitsemme osoitetun tien ulos paitsi terveyskriisistä, niin myös talouskriisistä. Ihmisille ja yrityksille pitää luoda näkemys siitä, miten Suomi ei pelkästään käynnisty uudelleen, vaan jatkaa kasvuaan.

Yksi konkreettinen askel tätä kohti oli hallituksen maanantaina esittelemä ensimmäinen luonnos suunnitelmasta Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi. Kyse on siitä, miten EU:n elpymisvälineen rahoitusta ja sen mahdollistamia investointeja on tarkoitus viedä eteenpäin. Paketti on yhteensä noin 2,1 miljardin suuruinen ja se on tarkoitus käyttää pitkälti talouden kestävään uudistamiseen.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan paketti kasvattaa Suomen BKT:tä vuosien 2021–2023 aikana noin 0,5 prosenttiyksikköä ja vivuttaa suomalaisia investointeja vähintään kolmen miljardin edestä. Se tarjoaa kaivatun piristysruiskeen talouteen, jos se osataan hyödyntää oikein.

Keskeistä on nyt uudistusvalmius ja nopeus. Jarruttamalla ja jahkailemalla uhkaamme jäädä sivusta katsojaksi, kun koronan jälkeen markkinat jaetaan uudelleen. Onni suosii tässäkin paitsi valmistautunutta, niin myös rohkeaa. Tarvitsemme sekä nopeita, että kestäviä uudistuksia. Suomalaisten yritysten ja  teollisuuden kilpailukyky on nyt kyettävä turvaamaan. Koviakin rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, jotta työllisyyttä ja tuottavuutta pystytään nostamaan riittävästi verrokkimaihin nähden.

Uuden kasvun pohja luodaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla, johon paketin rahoituksesta suunnataan peräti kolmasosa. Tulevaisuuden työelämä rakentuu Suomessa jatkossakin korkean osaamisen varaan, joten panostukset jatkuvaan oppimiseen ovat elintärkeitä. Tarkoituksena on esimerkiksi tuoda uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin ympäri Suomen sekä luoda korkeakouluille yhteinen digitaalinen oppimisalusta.

Kestävyys ja kasvu kulkevat myös käsikädessä. Vihreän siirtymän osalta tavoitteena on vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tämä tapahtuu tukemalla teollisuuden vähähiilisyystiekarttoja sekä ohjaamalla TKI-panostuksia alan lupaaviin hankkeisiin, joilla on myös vientipotentiaalia. Kotimaassa ohjelma taas tuo lisärahoitusta mm. öljylämmityksestä luopumiseen. Rahoituksen avulla vajaa 20 000 pientaloa voi vaihtaa öljylämmityksen esimerkiksi pellettiin, maalämpöön tai ilmalämpöpumppuihin. Kukkaro kiittää ilmaston ohella.

Digitalisaatioon panostetaan yhteensä noin neljännes kokonaisuudesta. Kyse on merkittävästä panostuksesta työn ja yrittäjyyden edellytyksiin ympäri Suomen. Tarkoitus on ottaa koko Suomi mukaan digitaaliseen kasvuun ja tuoda nopeat nettiyhteydet myös niille alueille, joille markkinat eivät niitä itse tuo. Tavoitteena on saada laajakaistan piiriin jopa 80 000 – 100 000 kotitaloutta tai yritystä lisää. Ohjelmalla panostetaan myös yritysten digitaaliseen kilpailukykyyn ja kärkiteknologian sovellusten joustavaan käyttöönottoon yritysmaailmassa. Tässä Oulun alueella myös kansainvälisesti tunnustettua osaamista esimerkiksi tekoäly- ja 6G tutkimuksen sekä terveysteknologian saralla. Alueelliset kumppanuudet eri kasvun vaiheissa olevien yritysten ja paikallisen korkeakoulukentän kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä koronan jälkeistä tulevaisuutta luodessa.

Kasvu ei synny itsestään, eikä hallituksen pöydissä. Se syntyy työllä ja yrittäjyydellä ympäri Suomea. Lähdetään siis yhdessä luomaan Suomelle uutta suuntaa kohti kestävää kasvua.

Juha SipiläKirjoittaja on Keskustan kansanedustaja Kempeleestä.