Sudet: Pu­das­jär­ven pa­lis­kun­nan su­si­jah­ti tuotti jälleen tulosta

Pudasjärven seurakunta: Pu­das­jär­ven seu­ra­kun­ta­kes­kuk­seen iso re­mont­ti ensi kesänä – pihamaa myl­lä­tään auki, kes­kuk­sen käyt­töön tauko

Kolumni

Edus­kun­nas­ta Jenni Pitko: Ahma ah­taal­la – uhan­alai­sia lajeja tulisi ilman muuta suo­jel­la eikä met­säs­tää

-
Kuva: Tiina Wallin

Harva meistä on nähnyt ahman. Harva on saanut kunnian tavata tuon suurimman näätäeläimemme luonnossa. Kovin harva ehkä  tietää sitäkään, että ahma on lajina maassamme erittäin uhanalainen.

Jokainen lajin uhanalaistuminen on surullista. Luonnon monimuotoisuus on kriisissä myös Suomessa. Lajien kato on tosiasia ja tämä kehitys täytyy kääntää. Elonkirjon moninaisuudella on toki itseisarvo, mutta lopulta hyvinvoiva luonto on myös meidän kaikkien elämän edellytys.

Monimuotoisuus on lopulta suojamme monia riskejä, kuten vaikkapa tänä vuonna valitettavan ajankohtaisia pandemioita vastaan.

Suomen lajeista joka 9. on uhanalainen ja näihin kuuluu myös useampi niin sanotuista suurpedoistamme. Usein petokeskustelussa esiin nousee susi. Ymmärrettävästi, sillä tutkitusti susiin liittyvät pelot ovat olleet viime vuosina nousussa ja toisaalta susi on maassamme myös erittäin uhanalainen. Susia on maassamme asiantuntija-arvioiden mukaan reilu parisataa.

Ahmankin tilanne on kuitenkin myös erittäin tukala. Ahmakanta Suomessa on alle 400 yksilöä. Ahma oli pitkään täysin rauhoitettu metsästykseltä, mutta vuodesta 2017 sitä on saanut poikkeusluvalla metsästää.

Poikkeuslupia on myönnetty tähän vuoteen mennessä 32 kappaletta. Tästä nopeasti voi laskea, että uhanalaisen ahman kannasta on muutamassa vuodessa metsästetty noin seitsemän prosenttia.

Se on paljon uhanalaiselle lajille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ahman kannan taantuman keskeisenä syynä on ollut nimenomaan poikkeuslupien nojalla harjoitettu metsästys.

Mikä kaikkein huolestuttavinta poikkeuslupia on myönnetty myös suojelualueille, joiden suojeluperusteena on ollut nimenomaan ahma. Näiden lupien on sittemmin todettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa olleen lainvastaisia. Syynä se, ettei myöntämisen yhteydessä ole tehty arviota metsästyksen vaikutuksesta alueen ahmakantaan.

Suurpetoihin, kuten ahmaankin liittyy myös pelkoja ja huolta. Nyt myönnetyt poikkeusluvat on myönnetty osin vahinkojen estämiseksi. Paljon suurempaa vahinkoa on kuitenkin vaarassa aiheutua luonnolle, mikäli lajin taantuminen jatkuu.

Toivottavasti tulevaisuudessakin kaikki ne lajit, jotka luonnossamme elävät, voivat hyvin ja metsän kävijöillä on mahdollisuus niitä havainnoida.

Suomalaiset rakastavat luontoa ja meidän tulisikin kaikin keinoin suojella uhanalaisia lajeja eikä metsästää niitä. Ja syitä on lukemattomia. Suomen luonto on upea.

Meillä on omaleimaista, pohjoista lajistoa, upeat vaihtuvat vuodenajat ja esimerkiksi, toisin kuin monessa muussa maassa Euroopassa, Suomessa on vielä laajoja erämaita, jotka ovat ihmisen toiminnan kosketuksen ulkopuolella.

Nyt koronakriisin aikana luonnossa liikkuminen on löydetty vielä aivan uudella tavalla. Ja muutenkin viime vuosina kävijämäärät vaikkapa kansallispuistoissamme ovat olleet hurjassa nousussa.

Luonnosta nauttiminen edellyttää myös sen pysyvyyttä ja suojelua. Monet meidän upeista lajeistamme ovat vaarassa hävitä. Ahma niiden mukana.

Suurpetokantojen taantuminen voi muuttaa alueellista ekologiaa ja lajistoa dramaattisestikin. Ahman pyynti on uhka ahman itsensä lisäksi laajemmin suomalaiselle lajistolle.

Uhanalaisia lajejamme tulisikin ilman muuta suojella eikä metsästää.

Mökkimme pihassa Kuusamossa olemme törmänneet ahman jälkiin vaikka itse eläintä ei perheenjäseneni ole vielä kohdanneet. Jäljet on iholle tuleva, konkreettinen todiste, että kulkiessaan astelee samoilla saloilla tuonkin hienon eläimen kanssa.

Toivottavasti tulevaisuudessakin kaikki ne lajit, jotka luonnossamme elävät, voivat hyvin ja metsän kävijöillä on mahdollisuus niitä havainnoida.

Se vaatii kuitenkin sitä, että lopetamme uhanalaisten lajien pyytämisen.