Syötteen Luontokeskuksessa tiedetään Ahmatuvan ja Toraslammen tuvan olevan kansallispuiston suosituimpia autiotupia. Ahmatuvan varaustupa ja Rytitupa Rytivaarassa taas ovat molemmat suosittuja varaustupia.
Kovassa käytössä ovat myös puiston laavut ja päivätuvat, varsinkin Kellarilampi, Vattukuru, Annintupa ja Kaunislampi, Irja Leppänen Luontokeskukselta kertoi.
– Kaikkien paikkojen vieraskirjamerkintöjä seurataan. Siksi on tärkeää, että kaikki kävijät niihin ainakin nimensä kirjoittaisivat.
Pelkästään kehuja ja ylistystä löytyy Syötteen kansallispuiston Kumpu-Raatevaaran etelälaidan kuusikkoon kätkeytyvän Raatetuvan vieraskirjan merkinnöistä.
Vuonna 2001 pelkkahirsistä pystytetty tupa liitereineen ja vessoineen on selvästi sivussa puistossa kulkijoiden eniten suosimilta reiteiltä, silti merkittyä polkua pitkin helposti löydettävissä.
Talvella, kun polkujen värimerkit jäävät lumen takia piiloon, Raatetuvan löytäminen vaatii paikallistuntemusta tai ainakin kartanlukutaitoa.
Viime vuonna sen vieraskirjaan on kirjoitettu 120 kävijän nimet. Osa kävijöistä on pistäytynyt paikalla useamman kerran, osa on poikennut tuvassa ohikulkumatkalla.
Pikaisimpia kävijöitä olivat viime talven Umpihankihiihdon lisärastilla käyneet, jotka eivät olleet ehtineet nimiä vieraskirjaan raapustaa.
Yöpyjiäkin on ollut, tuvan kamiinaan löytyy kuivaa polttopuuta liiteristä vaikka nykyistä runsaampaan käyttöön. Pari vuotta sitten oli tosin halkoja poltettu tuvan ulkopuolella niin, että muutama pystypuukin oli siitä kärsinyt.
Metsähallituksessa on selvitelty sen luontokohteissa käyneiden rahankäytön vaikutuksia kohdepaikkakuntien paikallistalouteen. Viime vuonna ne olivat yhteensä noin 178,9 miljoonaa euroa.
Paikallistalouden vaikutukset näkyvät yritysten tuloissa ja yksityiselle sektorille kohdistuvissa palkkatuloissa. Metsähallituksen Luontopalvelut saavat luontokohteiden rakenteiden rakennus- ja ylläpitoeurot valtion budjetista. Sinne suunnatulla euroilla on laskettu olevan paikallistaloudessa yli kymmenkertainen tuotto.
Kävijätutkimuksissa on selvitetty myös luontokohteilla vierailleiden kokemia hyvinvointivaikutuksia. Asteikolla 1-5 on keskiarvo ollut 4,25. Kävijät ovat arvioineet käyntinsä terveys- ja hyvinvointivaikutuksen olleen noin sadan euron arvoinen.
Sarakyläläinen yrittäjä Timo Vähäkuopus kokee luonnossa liikkumisen itselleen erittäin tärkeäksi. Hän retkeilee paljon Syötteen kansallispuistossa. Kotoa Jukuasta on puiston rajalle vain muutama kilometri käveltävää tai hiihdettävää matkaa.
Tälle talvelle mies on ehtinyt hiihtää noin 15 kilometrin lenkin Raatetuvalla jo useamman kerran. Sitä hän ihmettelee, että vieraskirjaa tarkastikaan tutkimalla ei pudasjärveläisten nimiä juuri löydy.
– Omassa rauhassa täällä saa muutenkin liikkua, ei näillä seuduin polutkaan ole kovassa käytössä. Tuolla Rytivaarassa sentään näkee joskus muitakin, ja kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä kokemaansa.
Autiotupia ja laavuja Vähäkuopus pitää ehdottoman tärkeänä osana kansallispuistoa ja luontoliikuntaa. Hyvässä kunnossakin ne näyttävät pysyvän, hän on todennut.
Vähäkuopuksella on ollut omat näppinsä vahvasti mukana puiston vaiheissa. Hänen hirsihallistaan lähti kehikoita niin Raatevaaraan kuin Rytivaaraankin SyöteLife-hankkeen aikana vuosisadan alussa.
