Sudet: Pu­das­jär­ven pa­lis­kun­nan su­si­jah­ti tuotti jälleen tulosta

Pudasjärven seurakunta: Pu­das­jär­ven seu­ra­kun­ta­kes­kuk­seen iso re­mont­ti ensi kesänä – pihamaa myl­lä­tään auki, kes­kuk­sen käyt­töön tauko

Kolumni

Ajat­te­let­ko omil­la­si vai so­mel­la­si? – "Vaikka maailma on entistä ha­ja­nai­sem­pi, on ih­mi­sil­lä epä­toi­voi­nen tarve hallita sitä"

Vaikuttiko kulttuurille jaettujen veikkausvoittovarojen korvaamiseen sosiaalisessa mediassa noussut rähäkkä vai ei. Oliko näytelmän konna tai sankari vastuuministeri vai pääministeri. Nostettiinko poliisien määrärahoja koska poliisia uhkasi yt-neuvottelujen alkaminen vai asiasta käyty kipakka keskustelu sosiaalisessa mediassa.

Suomalaiset tuntuvat jakaantuneen eri leireihin suhtautumisessa niin rokotteiden kuin maahanmuuttajien suhteen. Kipakoita keskusteluita käydään myös siitä kuuluuko voileivällä olla juusto makkarasiivun päällä vai toisinpäin tai kuuluuko ananas pizzaan vai ei.

-
Kuva: Janne Körkkö

Vielä muutama vuosi sitten nämä aiheet eivät suurelle osalle suomalaisista olisi merkinneet mitään. Nyt on unohdettava oletus, etteikö sosiaalisella medialla olisi vaikutusta liki jokaiseen suomalaiseen.

Suomi on Euroopan Covid -tautikartalla punainen maa, johon varoitetaan matkustamasta. Vielä vähän aikaa sitten ylpeiltiin kuinka korona on Suomessa muita maita paremmin hallinnassa. Syynä punaisuuteen on muita maita alhaisempi rokotekattavuus, johon taas on syynä varsin korkealla oleva kriittisyys rokotteita kohtaan, mihin taas merkittävä tekijä on erilaiset nopeasti leviävät salaliittoteoriat ja suoranaiset ei-tutkittuun tietoon perustuvat valeväitteet.

Sosiaalisen median merkityksen voimistuessa on erityisen huolestuneita oltu lasten ja nuorten medialukutaidon puutteista. Monia keinoja onkin etsitty ja löydetty, joiden avulla nuoria opastetaan suhtautumaan kriittisesti lukemaansa. Enemmän nykyisin vain tuntuu, että huolissaan pitäisi olla aikuisten ja iäkkäämmän ikäluokan medialukutaidosta. Siihen ei tunnuta kiinnittävän huomiota juuri ollenkaan.

Osaa suomalaista viedään käytännössä kuin litran mittaa kioskille. On hyvin hankala tietää mikä viattomassa Facebook tai Twitter -virrassa esille nouseva aihe on hyvisten ja mikä pahisten aikaansaamaa. Varsin paljastavaa oli kansanedustaja Mikko Kärnästä kirjoitettu henkilöjuttu Helsingin Sanomissa. Kärnä on tunnettu keskustalainen somettaja, jonka tyyli on provosoiva ja huomiohakuinen. Kun puolueen ryhmäjohtaja Juha Pylväs puhui maahanmuuttajista "loisivina elintasosurffareina", lähetti Kärnä tiedotteen, jossa hän puhui "kauniaislaisista verorahoilla loisijoista". Kohu oli valmis, mutta kukaan ei nostanut enää esille Pylvään sanomisia. Kärnä myhäilee ja antaa artikkelissa ymmärtää jutun olleen järjestetty. Esimerkki kertoo osaltaan miten helppoa somevaikuttaminen on.

Suomalaisia on pidetty jopa liiankin sinisilmäisinä ja helposti huijattavina. Me kun uskomme ihmisiin ja heidän rehellisyyteensä. Nyt tätä suomalaisten oletettua ominaisuutta käytetään todellakin hyödyksi ja asialla saattavat olla toiset suomalaiset, eivät pelkästään "jostakin" ohjatut trollit.

Vaarana tietysti on, että "pahan" somen vaikutus tekee meistä epäluuloisia ja viisari heilahtaa toiseen äärimmäisyyteen. Syystäkin on epäiltävä, mutta jos epäily muuttuu yleiseksi kyynisyydeksi ja epäuskoisuudeksi, vie se paljon pois meidän yhteiskunnastamme. Tilalle tulee rehellisyyden sijaan epärehellisyys, totuuden sijaan vale.

Johtuuko salaliittoteorioihin uskominen ja sometrollaaminen epävarmuudesta kohdata nykyinen nopeasti muuttuva ja kaaosmainen maailma. On helpompi uskoa johonkin kaiken taustalla olevaan ohjaavaan voimaan, kuin uskoa itseen ja omiin ajatuksiin.

Vaikka maailma on entistä hajanaisempi, on ihmisillä epätoivoinen tarve hallita sitä. Se antaa tilaa tilaa heille, jotka haluavat hallita ajatteluamme ja ennakkoluulojamme. Sosiaalinen media on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 22.10.2021 ja Koillissanomissa 28.10.2021
Risto PikkupeuraKirjoittaja on Iijokiseudun vs. päätoimittaja
"Me uskomme ihmisiin ja heidän rehellisyyteensä. Nyt tätä suomalaisten oletettua ominaisuutta käytetään todellakin hyödyksi."