Syntyvyys Pudasjärvellä on ollut laskussa 1960-luvun puolivälistä lähtien, mikä luonnollisesti johtuu etupäässä asukasluvun alenemisesta. Puolen vuosisadan takainen lähes 16 000 väkiluku on näihin päiviin tultaessa lähes puolittunut.
Osittain pudasjärveläisen hedelmällisyyden lasku johtuu myös edellä mainitulla vuosikymmenellä alkaneesta yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta, joka johti hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen ja sitä kautta väestörakenteen vääristymiseen – josta kärsimme täällä yhä tänäkin päivänä.
Luonnollista on, ettei vanheneva väestö tuota yhtä paljoa jälkeläisiä, kuin se parhaassa hedelmällisyysiässä oleva, joka vielä tahtoo mielellään karata leveämmän leivän perään suurempiin kasvukeskuksiin.
Ilmiö ei ole uusi, vaan alkoi jo edellä mainitulla vuosikymmenellä niin sanottujen ”suurten ikäluokkien” tullessa työikään. Vanhemmat sukupolvet eivät tuolloin saaneet kohtalokkaaksi muodostunutta muuttoliikettä padottua, eikä se ole onnistunut meiltä sen jälkeenkään.
Lohdutukseksi voidaan todeta, ettei se ihan kaikki ole ollut meistä itsestämme kiinni – suuri vaikutus asiaan on ollut valtakunnallisesti harjoitetulla työllisyys- ja aluepolitiikalla.
Sotien jälkeen syntyivät Pudasjärvellekin ne paljon puhutut ”suuret ikäluokat”. Koettiin väestöpyrähdys, joka nosti asukasluvun kymmenessä vuodessa 2200 hengellä – 1950-luvun alun reiluun 13 500:aan. Sama tahti jatkui vuosikymmenen loppuun saakka.
Valtakunnallisen katsannan mukaan suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945-1950 – ja niinhän sen olisi pitänyt tapahtua Pudasjärvelläkin. Mikäli virallisiin tilastoihin on luottaminen, pudasjärveläiset suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1944, 1947 ja 1949. Välivuosina syntyvyys näyttää jääneen yllättävän vähäiseksi.
Virallisen tilaston mukaan syntyvyyden huippu koettiin Pudasjärvellä vuonna 1949, jolloin täällä olisi syntynyt 764 lasta. Kyseinen luku toistuu Pudasjärven asutusta ja väestöä koskevissa tutkimuksissa, vaikka se on todennäköinen tilastovirhe.
Todellisuudessa lapsia syntyi huomattavasti vähemmän. Pudasjärven seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelo kertoo huomattavasti tasaisemmasta syntyvyydestä, joka 1945-51 oli keskimäärin 450 lasta vuodessa. Virallisen tilaston saman ajan keskiarvo antaa saman luvun.
Sekä kirkonkirjojen että virallisen väestönlaskennan mukaan syntyvyys säilyi Pudasjärvellä samalla tasolla vuosikymmenen loppuun saakka. Näin ollen ”suurten ikäluokkien” synty venyi Pudasjärvellä vuodesta 1945 aina vuoteen 1959 saakka.
Kirkonkirjojen mukaan pudasjärveläisen hedelmällisyyden huippuvuodet olivat 1948, 1949 ja 1952, joina syntyi yli 500 lasta. Samat vuodet näkyvät tilastollisena piikkinä seitsemän vuotta myöhemmin koulunsa aloittaneiden määrissä.
Näin ollen ”suurten ikäluokkien” rajaaminen valtakunnalliseen trendiin ei ole Pudasjärven osalta perusteltua.
Miksi virallinen tilastointi Pudasjärven ”suurista ikäluokista” poikkeaa paikallisesta?
Todennäköistä on, ettei sotien jälkeisinä kiireisinä vuosina kaikista syntyneistä ehditty määräaikaan mennessä virallista ilmoitusta tehdä.
Syntyneitä kuitattiin usein niin sanotusti ”kupparimuorin kengänvarsiin” ja näin ”virallisia syntymiä” kirjautui väärille vuosille. Todettavissa kuitenkin on, että tieto syntymästä on kirjattu kirkonkirjoihin lähes aina oikean vuoden kohdalle – vaikkakin kirjauksia tehtiin vuoden-parin viiveellä.
Vielä 1950-luvun alkuun saakka suurin osa Pudasjärven vauvoista sai ns. ”hätäkasteen”, jonka antoi yleensä kylänvanhin tai arvostettu saarnamies, koska pappia ei ollut saatavilla. Sivukylillä yleisistä kotisynnytyksistä tieto pappilaan saattoi tulla useamman vuoden viiveellä.
Papin tehtäväksi jäivät hätäkasteiden vahvistamiset eli ”ristimiset”. Uusia jäseniä seurakuntaan saatiin, kun väkirikkaan pitäjän vähälukuinen papisto kiersi syrjäkyliä kinkeri- ja seuramatkoillaan.
Tilaisuuksissa kastettiin eri-ikäisiä lapsia isommissa erissä. Yhtä aikaa kastettavana saattoi olla parhaimmillaan saman perheen kolme lasta ja lisäksi kolmattakymmentä muuta.
Vasta vuodesta 1960 lähtien pudasjärveläisten hedelmällisyys alkoi tasaisesti laskea ja ulosmuutto kunnasta ylitti syntyvyyden määrällisesti. Vuosikymmenen lopulle tultaessa syntyvyys putosi vuositasolla jo alle 300 vauvaan – vuonna 1971 mentiin jo alle 200:n.
1990-luvulla syntyvyys vakiintui sadan vauvan pintaan ja uudelle vuosituhannelle tultaessa mentiin sen alle. Viime vuosina uusia pudasjärveläisiä on maailmaan saatettu 80-90 vauvan verran. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kannattaisi tahtia hiukan piristää!
Pudasjärveläiseen syntyvyyteen vaikuttaneita tekijöitä sekä ”suurten ikäluokkien” syntyä ja vaikutusta tarkastellaan laajemmin kesällä ilmestyvässä Pudasjärveltä Ruotsiin suuntautunutta siirtolaisuutta käsittelevässä kirjassa.
Lähteet: Pudasjärven kirkonkirjat ja kunnalliskertomukset; Suomen virallinen tilasto: Karisto Antti: Suuret ikäluokat; Vahtola Jouko: Pudasjärven seurakunnan historia.
