Viime kesänä tur­ve­suot ohe­ni­vat en­nä­tys­vauh­tia – reilu kol­mas­osa Top­pi­lan voi­ma­lan tur­pees­ta lähtee Pu­das­jär­ven soilta

Murtosuon aumassa on reilut 10 000 kuutiota viime kesänä nostettua turvetta, arvioivat Hanne Mäenpää ja Kari Timonen. Kokonaan ei työmaa hiljene, vaikka turpeen nosto päättyi syksyn alkuun.
Murtosuon aumassa on reilut 10 000 kuutiota viime kesänä nostettua turvetta, arvioivat Hanne Mäenpää ja Kari Timonen.
Murtosuon aumassa on reilut 10 000 kuutiota viime kesänä nostettua turvetta, arvioivat Hanne Mäenpää ja Kari Timonen.
Kuva: Toivo Kiminki

Reilu kolmasosa Turveruukin Ouluun toimittamasta polttoturpeesta nostetaan Pudasjärven soilta, tietää yhtiön tuotantovastaava Hanne Mäenpää. Vaikka ala on muutospaineiden alla, hän luottaa Oulun Energian tytäryhtiössä vielä vuosia pystyttävän myös pudasjärveläisiä turveyrittäjiä työllistämään.

Sama on toive myös yrittäjä Kari Timosella, jolla on 30 vuoden kokemus alasta, viimeiset kaksi kesää Turveruukin urakoitsijana Kivarin alueen soilla.

– Kunhan eivät liian ahtaalle tätä elinkeinoa ajaisi, tärkeää työtä täällä ainakin omasta mielestä on tehty.

Turpeen menekkiin on tulossa muutoksia, kun Oulun Energian rakenteilla oleva uusi biovoimala valmistuu kahden vuoden kuluttua. Se käyttää polttoaineenaan pääasiassa puuta, turvetta menee sekaan 15 prosenttia.

Turvetta käytetään silti jatkossakin vielä käytössä pysyvän Toppilan voimalaitoksen kattilassa, Mäenpää tietää.

Turveruukin Pudasjärveltä hankkima polttoaine menee liki kaikki Ouluun, Liekokylän Ronisuolta tosin välillä myös Kemiin, Mäenpää tietää.

Kivarin Murtosuon turveaumat ovat kaikkein kauimpana loppukäyttäjästä, matkaa Toppilaan tulee yli sata kilometriä.

Aiemmin Pintamolla asuva Timonen urakoi polttoturvetta aumaan Vapon soilla Yli-Iissä. Huonoja kokemuksia ei Vapostakaan ollut, mutta kun matka kotoa työmaille lyheni alle puoleen entisestä, ei ratkaisu ollut vaikea.

Koneurakointi Kari Timonen Oy:llä on urakoitavana kolmen suon, Murtosuon, Ällinsuon ja Syrjäsuon turvekentät. Ne kun ovat sopivan lähekkäin, voi samalla kalustolla pyörittää toimintaa kaikilla.

– Nostoaluetta on parisensataa hehtaaria. Murtosuolla alkaa homma olla loppuvaiheessa, yksi lohko on jo pois käytöstä.

Hanne Mäenpää tietää Murtosuon ympäristöluvan päättyvän vuonna 2025. Työt Turveruukin Kivarin yhteismetsältä vuokraamalla suolla on aloitettu vuonna 1999.

– Tuossa ajassa on suon pinta laskenut pari metriä, yhtiössä kun lasketaan kesässä keskimäärin 10 senttimetrin kerros nostettavan.

Viime kesänä tuo keskimäärä ylittyi selvästi. Kari Timonen kertoo nostotavoitteen täyttyneen jo juhannuksena. Loppukesäkin turvetta nostettiin, mutta tahti oli löysempi, suurin nostomääräkin kun tilaajalla on.

Yli kaksinkertainen tavoite viime kesän turvetta on aumoissa, mies myhäilee. Heinä- ja elokuussa niin yrittäjä kuin työntekijät saattoivat pitää viikonloput liki vapaina ja jopa kesälomaakin.

– Monen kehnon kesän jälkeen tilanne on hyvä. Viimeksi taisi kesä 2006 olla liki yhtä suotuisa. Erikoista viime kesässä oli, että nostotyö aloitettiin jo toukokuun alussa.

Silloin painettiinkin täysillä. Pientä järjestelyä turhankin kuivaksi mennyt kesä tuotti. Välillä töitä soilla piti tehdä vain öisin, osin tuulenkin takia, yrittäjä muistelee.

Turveruukki maksaa yrittäjälle turpeesta sen lämpöarvon mukaan. Se määritellään kun rekka on kuorman Toppilaan vienyt. Ennakkotili tehdään aumatusta turpeesta, joten eivät tilinvälit kovin pitkiksi venähdä, Timonen naurahtaa.

Hanne Mäenpää, joka vastaa myös yhtiön Oulun logistiikasta, arvioi ensimmäisten turverekkojen käyvän Murtosuolle vuodenvaihteen tienoissa. Turveurakoitsijan tehtävän on silloin pitää tiet aumoille auki.

Sen verran vauhdilla ajo käy, että parissa viikossa auma on pohjillaan. Kaikkea ei kuitenkaan viedä, Mäenpään mukaan turvetta pitää olla nostettuna riittävästi mahdollisen huonon korjuukauden varalle.