Mielipidekirjoitus

Velo Poh­jo­sen ko­lum­ni: Viljele ja varjele metsiä, 2020-lu­vul­la­kin – "Metsää on joka ta­pauk­ses­sa vil­jel­tä­vä puun tuo­tan­nol­le lisää, tai entistä te­hok­kaam­min. Miten käy var­je­lun, minkä verran metsää on suo­jel­ta­va jat­kos­sa?"

Pudasjärvi

Huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta kasvaa vuodesta toiseen. Metsätalous tarkistaa ilmastokamppailun myötä suuntaansa. Metsää on joka tapauksessa viljeltävä puun tuotannolle lisää, tai entistä tehokkaammin. Miten käy varjelun, minkä verran metsää on suojeltava jatkossa?

-
Kuva: Veli Pohjonen

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Luonnontieteilijät ovat aihetta pohtineet, laskeneet ja tietokonein mallittaneet jo vuosikymmeniä. Mikä on se prosentti erilaisista maa-alueista, mikä takaa lajien säilymisen? Vähimmäisprosenttia sanotaan ekologiseksi marginaaliksi. Se on eräänlainen reunavyöhyke mitä pitkin eläin- ja kasvilajit voivat aikaa myöten siirtyä turvallisesti paikasta toiseen. 1970-luvulla ekologisen marginaalin tarpeeksi arvioitiin yliopistopiireissä vähintään 15 prosenttia.

Sittemmin aihe eteni kansainvälisiin kokouksiin. Painavin niistä pidettiin 2014 Japanin kaupungissa Aichi. Siellä maa-alueiden suojelun prosentiksi koko maapallolla sovittiin kaikille seitsemäntoista, vuoteen 2020 mennessä.

Suomi oli tällä tiellä, tosin hivenen myöhässä. Lisäsimme kyllä suojelualueita vuosittain. Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin mukaan olimme suojelleet 4,5 miljoonaa hehtaaria vuonna 2016 ja 4,7 miljoonaa hehtaaria vuonna 2019. Suojelun alueissa on mukana metsä- ja kitumaan lisäksi joutomaata ja muuta metsätalousmaata.

Koko maapinta-alaamme (30 miljoonaa hehtaaria) kohti laskien vuoden 2016 suojelun prosentti oli 14,8. Vuonna 2019 olimme 15,5 prosentissa. Emme aivan saavuttaneet Aichin 17 -tavoitetta vuoteen 2020 mennessä.

Japanin Aichin sopimusta ollaan parhaillaan uusimassa. Loppuvuodelle 2021 on suunnitteilla kansainvälinen kokous Kiinan Kunming -kaupunkiin. Suojelun tavoite vuoteen 2030 mennessä noussee Aichin lukemasta 17. Suomi on mukana kunnianhimon tason yhteistyössä, joka edistää globaalin 30 % suojelupinta-alatavoitteen kirjaamista ja saavuttamista niin maalla kuin merellä.

Kansainvälisesti sovituilla suojelun tavoitteilla on kauaskantoinen kääntöpuolensa. Kun olemme suojelleet tasapuolisesti kaikista luontotyypeistämme, vaikkapa Kunmingin teoreettiset 30 prosenttia, meille jää maa-alasta viljelyyn vielä 70 prosenttia.

Esimerkiksi kasvuisaa metsämaata meillä on Suomessa 20 miljoonaa hehtaaria. Metsätaloudessa siitä voi jatkaa Kunmingin mukaan 14 miljoonaa hehtaaria. Koko Suomen keskitasolla luonnon monimuotoisuus ei vaarannu, jos avohakkaamme näitä metsiä kerran, pari vuosisadassa. Meidän on vain muistettava viljellä hakkuuaukeat mahdollisimman nopeasti takaisin hyväkasvuiseksi metsäksi.

Jotta emme ajautuisi 2020-luvulla takavuosien metsäsodista muistettaviin ympäristökiistoihin, metsätalouden kannattaa ennen viljelyä puskuroida itsensä varjelulla. Uutta Kunmingin suojelun prosenttia pääsevät tavoittelemaan paitsi metsähallitus ja muut yhtiömetsät, myös maakunnat, kunnat ja perhemetsät.

Veli PohjonenMaatalous- ja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Kuusamo
"Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle."