SYÖTE: Sir David At­ten­bo­rough kuvasi Pu­das­jär­vel­lä sar­jaan­sa – BBC:n sar­jas­sa ollaan ainakin Syöt­teel­lä ja Kuu­sa­mon Kun­ti­vaa­ras­sa: "Ei täl­lai­sen nä­ky­vyy­den os­ta­mi­seen rahat riitä"

URHEILU: Ku­ren­poi­kien edus­tus­jouk­kueel­le jälleen hieno voitto Miesten Fut­sal-Kak­ko­ses­sa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vas­tuul­lis­ta maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa

Olli Immonen on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.
Olli Immonen on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.
Eduskunnasta

Maahanmuutto on herättänyt eduskunnassa runsaasti keskustelua kuluneen vuoden aikana. Erityisesti huomiota on saanut Valko-Venäjän masinoima hybridihyökkäys, jossa maa on tarjonnut Lähi-idästä ja Afrikasta pyrkiville siirtolaisille väylän EU:hun, pääasiassa Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Vaikka Valko-Venäjän ja Puolan välisessä rajakonfliktissa on kyse hybridivaikuttamisesta, ilmiöllä on yhtymäkohtia Suomeakin ravisuttaneeseen vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisiin. Molemmissa kriiseissä on kyse samasta ilmiöstä eli siirtolaisvirtojen pyrkimisestä kolmansista maista Eurooppaan.

On todennäköistä, että siirtolaisia tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän hybridivaikuttamisen välineenä. Suomen on välttämätöntä varautua tilanteeseen, jossa se joutuisi vastaavanlaisen hybridihyökkäyksen kohteeksi. Suomen lakiin tarvitaan pikaisesti monissa Euroopan maissa käytössä oleva hätätilapykälä, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.

On tärkeää, että Suomessa harjoitetaan vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Erityisesti humanitaarisen maahanmuuton vetovoimatekijät on karsittava minimiin. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei saa olla löysempää kuin muissa Euroopan maissa. Humanitaarisella maahanmuutolla on laajoja vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien korkea työttömyysaste murentaa merkittävästi Suomen entisestään heikkoa taloudellista huoltosuhdetta. Lisäksi maahanmuutolla on maamme sisäistä turvallisuutta rapauttavia vaikutuksia.

Tilastot osoittavat, että tietyt maahanmuuttajaryhmät työllistyvät ja kotoutuvat Suomeen erittäin heikosti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tilastoraportin mukaan Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneiden henkilöiden työllisyysasteet jäävät vielä 10–15 vuoden maassaoloajan jälkeenkin kauas kantaväestön työllisyysasteista, vaivaisen 20 ja 40 prosentin välille. Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksen mukaan Afganistanissa syntyneiden keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeen yli kymmenkertainen kantaväestöön verrattuna. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä tuet ovat noin 15-kertaiset.

Humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen rasite. Suurimmat kustannukset aiheutuvat vuosien kuluessa turvapaikanhakijan, pakolaisen ja perheenyhdistettävän maahan saapumisesta. Tästä huolimatta nykyhallitus on löysentämässä perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä.

Suuri osa kotoutettavista maahanmuuttajista ei saavuta riittävää suomen peruskielitaitoa. Ainoa toimiva keino vastata kotoutumisen haasteisiin on kotoutumisvastuun siirtäminen sanktioiden uhalla maahanmuuttajille itselleen. Maahanmuuttajia on vaadittava opettelemaan suomen kieli, omaksumaan suomalainen kulttuuri, työllistymään sekä elättämään itsensä ja perheensä.

Suomen pitemmän aikavälin tavoitteena tulee olla humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen kokonaan sekä maahamme huonosti kotoutuneiden maahanmuuttajien palauttaminen takaisin lähtömaihinsa. Humanitaarisen avun keskittäminen jatkossa pakolaisten lähtömaiden lähialueille pakolaisleireille olisi sekä suomalaisen yhteiskunnan että pakolaisten edun mukaista. Suomessa tarvitaan vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Maamme ei saa ajautua Ruotsin tielle.