Turvallisuudesta puhutaan usein rajojen, viranomaisten ja puolustuksen näkökulmasta. Ne ovatkin tärkeä osa kokonaisuutta.
Yhtä tärkeää on muistaa, että turvallisuus alkaa jo paljon lähempää. Se alkaa omasta kodista, omista valinnoista ja siitä, miten pidämme huolta toisistamme.
Jokaisen suomalaisen tulisi varautua myös itse. Vahva ja kriisinkestävä yhteiskunta on osastensa summa. Siksi kotivara ei ole merkki pelosta vaan vastuullisuudesta. Riittävä määrä vettä, ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömyyksiä auttaa selviytymään häiriötilanteissa ja vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Samalla jokainen voi miettiä omia taitojaan ja verkostojaan. Pohtia, keneltä saa apua ja ketä itse voisi auttaa.
Kesällä jokaisen varautumisen tulisi näkyä arjessamme enemmän. Hyvä sää kannustaa ulos ja liikkeelle, hellejaksot ja kovat ukkoset voivat aiheuttaa häiriöitä, rannat täyttyvät kesälomalaisista ja lapsista. Siksi turvallisuus liittyy myös hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Liikunta on paljon enemmän kuin harrastus. Se vahvistaa fyysistä kuntoa, tukee mielenterveyttä, ehkäisee syrjäytymistä ja luo yhteisöllisyyttä. Siksi jokainen meistä tarvitsee myös liikuntaa turvalliseen arkeen.
Liikunta onkin monille tärkeä harrastus. Kun lapset ja nuoret löytävät mielekkään harrastuksen, syntyy ystävyyssuhteita, onnistumisen kokemuksia ja tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman monella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa.
Tällä hallituskaudella olemme vahvistaneet koulujen ja oppilaitosten hyvinvointia lisääviä toimintamalleja, lisänneet tukea harrastamiseen sekä panostaneet nuorisotyöhön. Samalla koulujen työrauhaa, oppimisen tukea ja turvallisten aikuisten läsnäoloa on vahvistettu. Näillä toimilla ehkäistään ongelmia jo ennen niiden syntymistä, mikä on kaikkein tärkeintä työtä.
Turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että kaikkein haavoittuvimmista pidetään huolta. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumista on vahvistettu, turvakotipalveluiden saatavuutta parannettu ja lasten sekä nuorten mielenterveyden tukea lisätty.
Nuorille on tällä hallituskaudella rakennettu aiempaa nopeampia väyliä avun piiriin sekä yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Nuorten mielenterveystakuu ja korkeakoulujen opintoseteli auttavat nuoria eteenpäin.
Samalla vakaviin turvallisuutta rikkoviin ilmiöihin, kuten jengiytymiseen, huumekuolemiin ja alaikäisten hyväksikäyttöön rikollisessa toiminnassa, on ryhdytty puuttumaan määrätietoisemmin. Tämä on suunta, jonka avulla rakennamme turvallisempaa Suomea.
Sen ei käy myöskään kiistäminen, että turvallisuus kuuluu kaikille. Siksi varautumisen tulisi olla meidän jokaisen vastuuna. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa ilman väkivallan tai pakottamisen pelkoa, ja aikuisilla mahdollisuus suojella heitä.
Siksi lainsäädäntöä on uudistettu niin, että esimerkiksi pakkoavioliittoihin, kunniaan liittyvään väkivaltaan ja tyttöjen sukuelinten silpomiseen voidaan puuttua entistä selvemmin ja tehokkaammin.
Turvallinen Suomi ei synny yhdestä päätöksestä. Se rakentuu vahvasta varautumisesta, terveistä elämäntavoista, toimivista palveluista ja siitä, että ihmiset kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan.
Kun kannustamme toisiamme liikkumaan, huolehdimme kotivarasta ja pidämme huolta erityisesti lapsista ja nuorista, vahvistamme samalla koko Suomen turvallisuutta.
Kirjoittaja on kokoomuksen oululainen kansanedustaja.