Matkailu, energiateollisuus ja puuteollisuus ovat tällä hetkellä Pudasjärven kaupunkistrategiassa mainittuja toimialoja. Jokainen näistä on tärkeä ala nyt ja tulevaisuudessa. Pitäisikö Pudasjärven elinkeinoelämää kuitenkin yrittää monipuolistaa ja olisiko edellä mainittujen alojen lisäksi olemassa liike-elämän osa-alueita, joista hakea kasvua elinvoimaan?
Ohjelmistoteollisuus voisi olla yksi tällainen ala. Suomen yliopistojen ohjelmistoalan professorit julkaisivat pari vuotta sitten tulevaisuusraportin Ohjelmistot Suomessa 2023–2033, jonka innoittamana listasin muutaman asian pohdittavaksi paikallisesti ja alueellisesti.
Suomen ohjelmistoala on kriisiytymässä ja osaajapula lasketaan kymmenissä tuhansissa. Voisiko Pudasjärvellä tehdä asian hyväksi jotain? Ohjelmistoalan perusosaajia koulutetaan korkeakoulujen lisäksi myös toisen asteen oppilaitoksissa.
Voisiko Pudasjärven lukiossa ja ammattikoulussa olla opintoja, jotka valmistavat opiskelijoita alan jatko-opintoihin tai perustehtäviin? Voisiko kunnan työvoimapalvelut järjestää yhdessä alan oppilaitosten tai yksityisten koulutusyritysten kanssa työvoimakoulutuksena muuntokursseja alanvaihtajille?
Alan yrityskiihdyttämötoimintaa järjestetään usein suurissa kaupungeissa, mutta ei ole poissuljettua, että osa alan yrittäjistä haluaisi kehittää yritystään pienemmällä paikkakunnalla. Alan verkostojen toimintaan voi osallistua isojen kasvukeskusten lisäksi myös kauempaakin.
Voisiko kaupungin kehitysyhtiö järjestää alueen korkeakoulujen kanssa alan kiihdyttämötoimintaa ohjelmistoalan startup-yrityksille, jotka olisivat valmiita sijoittautumaan Pudasjärvelle?
Ei ole realistista, että Pudasjärvelle siirtyisi tai perustettaisiin teknologiayrityksiä, joiden koko henkilökunta siirtyisi tänne tai rekrytoitaisiin paikallisesti. Alalla on kuitenkin suosittua työskennellä etänä ja osa yritysten tarvitsemasta henkilöstöstä voitaisiin tarvittaessa rekrytoida ainakin alkuvaiheessa muualta Suomesta tai ulkomailta. Ulkomaalaisten keskuudessa olisi varmasti halukkuutta myös muuttaa ihan fyysisesti työn perässä Suomen kaltaiseen hyvinvointivaltioon.
Yksi ohjelmistoalan yritysten perustamiseen liittyvistä hyvistä puolista on se, että se ei vaadi alkuvaiheessa isoa pääomaa. Suurin osa ohjelmistojen kehitystyökaluista on täysin ilmaisia avoimen lähdekoodin tuotteita ja nykyaikaisten pilvipalveluiden ansiosta investointeja paikallisiin konesaleihin ja palvelimiin ei tarvita. Toiminnan kasvattaminen ja sen kulujen hallinta kasvun aikana onnistuu joustavasti myös pilviteknologioiden avulla.
Ohjelmistomarkkinoiden globaali arvo on 500–700 miljardia dollaria ja Suomen ohjelmistoyritysten liikevaihto lienee tätä nykyä yli 10 miljardia euroa. Näitä rahoja voidaan ohjata tulevaisuudessa myös osittain pudasjärveläisten yritysten kassaan ja sen jälkeen myös kunnan laariin. Tämä vaatii kuitenkin eri toimijoiden yhteistyötä ja pitkäjänteistä, vuosia kestävää kehittämistä ja tekemistä.