Uusien tilojen suun­nit­te­lu tarpeen käyn­nis­tää – in­nos­tu­nut ja in­nos­ta­va Pu­das­jär­ven kan­sa­lais­opis­to juhli 50-vuo­tis­ta tai­val­ta

Toimintansa vuonna 1967 aloittanut Pudasjärven kansalaisopisto juhli teemalla ”Yhdessä 50 vuotta”. Juhlan kohokohta oli alakouluikäisistä koostuvan juhlakuoron esiintyminen Pekka Viljasen johdolla. Pudasjärven suurimman oppilaitoksen juhlapäivän järjestelyihin osallistui yhteensä yli 200 opistolaista. Kansalaisopiston kansantanssiryhmä esiintymässä. Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen totesi Pudasjärven kansalaisopiston olevan innostunut ja innostava 50-vuotias. Kansalaisopiston rehtori, opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kiitti opistolaisia ja henkilökuntaa juhlan järjestelyistä. Hänen mukaansa juhlaviikolla on nostettu esiin myös työn arvostaminen. Tekstiilityön opettaja Seija Vuolanto palkittiin harvinaisella Kansalaisopistojen liiton ansiomerkillä 40-vuotisesta urastaan Pudasjärven kansalaisopiston palveluksessa. Myös opiston vakituinen henkilökunta sai kiitokset. Merkin kiinnitti Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen. Kuvassa oikealla Kansalaisopiston rehtori, opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa Juhlassa esiintyivät myös kansalaisopiston muskarilaiset Marjut Kossi-Saarelan johdolla. Pienet puput ihastuttivat koko juhlayleisöä. Jaana Mosorin palkittiin Pudasjärven kansalaisopiston juhlavuoden opiskelijana. Ahkera harrastaja kuvattiin keramiikkatöiden näyttelyssä, jossa esillä on myös hänen töitään.
Toimintansa vuonna 1967 aloittanut Pudasjärven kansalaisopisto juhli teemalla ”Yhdessä 50 vuotta”. Juhlan kohokohta oli alakouluikäisistä koostuvan juhlakuoron esiintyminen Pekka Viljasen johdolla.
Toimintansa vuonna 1967 aloittanut Pudasjärven kansalaisopisto juhli teemalla ”Yhdessä 50 vuotta”. Juhlan kohokohta oli alakouluikäisistä koostuvan juhlakuoron esiintyminen Pekka Viljasen johdolla.
Kuva: Martta Oinas-Panuma

Kaupunginjohtaja Tomi Timonen lupasi Pudasjärven kansalaisopiston 50-vuotisjuhlassa, että kansalaisopisto saa toimia nykyisissä tiloissaan, kunnes uudet korvaavat tilat ovat tiedossa. Kaupungin kiinteistöohjelmassa nykyiset entisen lukion tilat on merkitty poistettaviin tiloihin, joita ei ole enää järkevä peruskorjata.

Timosen mukaan tilojen suhteen ei ole hätää:

– Toiminta voi jatkua näissä tiloissa vielä vuosia, mutta uusien tilojen suunnittelu on jo tarpeen käynnistää. Toivon myös, että yhä suurempi osa toiminnasta siirtyy Hirsikampukselle.

Kaupunginjohtajan mukaan kansalaisopistolla on suuret myönteiset vaikutukset. Kansalaisopisto on kustannustehokas keino edistää hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia.

– Kansalaisopisto on tässä työssä ylivertainen väline.

Tulevaisuuden haasteina Timonen pitää sivukylien kurssitarjonnan ja opetustilojen ylläpitämistä. Hän uskoo, että opiston toiminnassa sähköiset oppimismahdollisuudet lisääntyvät.

– Kansalaisopistoille tulee myös uusia rooleja yhteiskunnan muutoksen myötä.

Pudasjärvellä katsottiin tulevaisuuteen 50 vuotta sitten.

– Tuolloin päättäjiltä vaadittiin sivistystahtoa ja sitä tarvitaan edelleen, Kansalaisopistojen liiton KoL ry:n puheenjohtaja Liisa Vornanen pohti juhlapuheessaan.

Vornanen totesi suomalaisen, jokaisen kunnan alueella vaikuttavan kansalaisopistotoiminnan olevan ainutlaatuinen koko maailmassa.

Pudasjärven kansalaisopisto järjestää vuosittain yli 300 kurssia, ja opiskelijoita niille osallistuu yhteensä lähes 2500 eli noin 30 prosenttia pudasjärveläisistä.

– Osallistuminen täällä on ihan huippua!

Vornanen korosti, paitsi että kansalaisopistot tarjoavat tärkeiden taitojen oppia, ovat ne myös merkittäviä kulttuuritoimijoita ja avoimia kohtaamispaikkoja kuntalaisille.

Vornasen mukaan kansalaisopistojen arvo on laajasti tunnustettu ja tunnistettu.

– Kansalaisopistosta saa vain parasta päältä, hän vertasi sitä muuhun opiskeluun, jossa vaatimuksia asetetaan ulkopuolelta.

– Kansalaisopistossa saa oppimisen iloa ja uusia kavereita. Oppiva ihminen elää täyttä elämää.

Vornanen uskoo opistoilla olevan entistä ehompi tulevaisuus, kun kuntien tehtävät muuttuvat sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

– Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli sivistyskuntien ylläpitäjinä.

Yhtenä opistojen vahvuutena on lähestyttävyys.

– Kansalaisopisto kehittää kättä, päätä ja sydäntä.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä