Kolumni

Työ­elä­mä alkaa usein ke­sä­töis­tä ja en­sim­mäi­sil­lä ko­ke­muk­sil­la voi olla mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia – Nuoret tulisi nähdä kul­lan­ar­voi­si­na työn­te­ki­jöi­nä

-
Kuva: Reeta Jylhänlehto

Muistatko, millainen ensimmäinen työpaikkasi oli?

Moni nuori valmistautuu tällä hetkellä työelämänsä alkuaskeliin, kun kesätyöt ovat jälleen ajankohtaisia. Kesätyöt ovat nuorille usein ensimmäisiä kokemuksia työelämästä, minkä vuoksi olisi tärkeää, että niistä jäisi miellyttävä kokemus.

Kuitenkin ottaessani aiemmat työkokemukset puheeksi nuorisoporukalla, on harmillisen yleistä että lähes jokaisella keskustelijoista on kokemusta ainakin yhdestä epämiellyttävän mielikuvan jättäneestä työpaikasta.

Epämiellyttävän kokemuksen taustalla voi olla monia syitä, kuten työkavereiden ilkeä suhtautuminen uutta työntekijää kohtaan tai epäammattimainen perehdytys, jonka vuoksi nuori ei saa mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin tahtoisi.

Huonon kokemuksen voivat jättää myös työolosuhteet, mikäli esimerkiksi taukojen pitämistä katsotaan pahalla tai mikäli työvuorot ovat kesätyöläisen kannalta niin epäedulliset, ettei hän saa esimerkiksi juuri ollenkaan vapaa-aikaa palautuakseen töistä.

On myös yleinen ilmiö, että uuden työntekijän tullessa paikkaan, jossa on jo etukäteen olemassa ongelmia esimerkiksi työilmapiirissä, kaadetaan nämä ongelmat usein uuden työntekijän harteille. Vaikka tämä ei tietenkään ole aloittelijan syy, alkaa hän silti mitä luultavimmin epäillä hänessä itsessä olevan työntekijänä jotain vikaa, kun hän joutuu epämiellyttävän käytöksen kohteeksi.

Nuorten kesätyöympäristöön on onneksi alettu kiinnittää lähiaikoina huomiota. Esimerkiksi monien suurten työnantajien kanssa yhteistyötä tekevän Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tavoitteena on ollut jo useamman kesän ajan tarjota nuorille aiempaa enemmän laadukkaita kesätyöpaikkoja ja positiivisia kesätyökokemuksia.

Nuorilla onkin tänä päivänä kesätyölle paljon muitakin kriteerejä kuin pelkkä käteen jäävän rahapussin paino. Yksi näistä kriteereistä voi ikävä kyllä olla se, miltä työpaikka vaikuttaa työolosuhteiltaan. Vastaavien kampanjoiden avulla nuorella voi olla yksi huolenaihe vähemmän, kun hän voi jo työtä hakiessaan tietää, että työpaikassa hän tulee saamaan ammattimaista kohtelua.

Huono työilmapiiri tai huonot työolosuhteet koskettavat tietysti kaikenikäisiä työntekijöitä, mutta erityisen haitallisia ne ovat juuri nuorten kohdalla. Ensimmäiset työsuhteet ovat niitä, joiden pohjalta nuori valitsee tulevaisuudessa työpaikkansa ja etsii myös paikkaansa yhteiskunnassa. Huono kokemus voi saada nuoren tuntemaan, ettei hän edes halua siirtyä opinnoista työelämään.

Nuoret ovat tulevaisuuden suuntansa kehityksen kannalta merkittävässä vaiheessa eikä ole kenenkään etu, jos heille jää kokemus siitä, etteivät he pärjää työelämässä. Päinvastoin erityisen arvokasta olisi nuorelle jäävä kokemus siitä, että hän pystyy toimimaan työelämän kautta yhtenä tärkeänä osana yhteiskuntaa, mikä taas voi olla merkityksellisessä osassa ehkäisemässä yhteiskunnasta syrjäytymistä.

Jokainen on joskus ollut ensimmäistä kertaa tekemässä töitä. Se on jännittävää, eikä kaikkea voi osata heti. Aloittelijan painostaminen tai pahan olon purkaminen epävarmaan nuoreen eivät auta häntä.

Nuoret kaipaavatkin vakiintuneemmilta työntekijöiltä armollisuutta ja ymmärtäväisyyttä kokemattomuutta kohtaan sekä asettumista vasta-alkajan asemaan.

Nuoret tulisi nähdä kullanarvoisina työntekijöinä heidän kaikessa energiassaan ja valmiudessaan oppia uutta ja näyttää kykynsä, jos sille vain annetaan mahdollisuus.

Valetaan nuoriin enemmän uskoa työelämään – vaikka käteen olisi jäänyt huono kokemus, auttaa kaikenlainen kokemus eteenpäin seuraavassa työpaikassa.

"Nuoret tulisi nähdä kullanarvoisina työntekijöinä heidän kaikessa energiassaan ja valmiudessaan oppia uutta.