SYÖTE: Sir David At­ten­bo­rough kuvasi Pu­das­jär­vel­lä sar­jaan­sa – BBC:n sar­jas­sa ollaan ainakin Syöt­teel­lä ja Kuu­sa­mon Kun­ti­vaa­ras­sa: "Ei täl­lai­sen nä­ky­vyy­den os­ta­mi­seen rahat riitä"

URHEILU: Ku­ren­poi­kien edus­tus­jouk­kueel­le jälleen hieno voitto Miesten Fut­sal-Kak­ko­ses­sa

Tut­ki­mus: Ham­mas­hoi­to­pel­koon puut­tu­mi­nen var­hais­iäl­lä näkyy po­ti­lai­den hoi­to­ak­tii­vi­suu­des­sa – "Tut­ki­mus­ta pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta ei ole aiemmin jul­kais­tu"

Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa oli mukana yhteensä 152 potilasta.

Oulun yliopisto seurasi 152 hammashoitopelkoonsa hoitoa saanutta Oulun kaupungin suun terveydenhuollon potilasta. Tutkimuksen tulosten mukaan hammashoitopelkoon puuttuminen on tehokasta juuri 2–10-vuotiaana. Kuvituskuva.
Oulun yliopisto seurasi 152 hammashoitopelkoonsa hoitoa saanutta Oulun kaupungin suun terveydenhuollon potilasta. Tutkimuksen tulosten mukaan hammashoitopelkoon puuttuminen on tehokasta juuri 2–10-vuotiaana. Kuvituskuva.
Kuva: Teija Soini

Noin joka toinen aikuinen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa vähintään jonkin verran ja joka kymmenes paljon. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan hammashoitopelkoon puuttuminen jo lapsuudessa toimii tehokkaasti ja ennustaa myöhemmässä elämässä säännöllisempää osallistumista hammastarkastuksiin.

Yliopiston tutkimuksessa seurattiin potilaita, jotka saivat hoitoa Oulun kaupungin hammashoidon pelkoyksikössä muun hammashoidon ohessa. Tällainen toimintamalli ei ole Suomessa kovin yleinen, vaan usein pelkoyksiköissä keskitytään ainoastaan pelon hoitoon ja hammashoito tapahtuu muualla.

Tutkimuksessa selvitettiin kävivätkö potilaat pelkohoitojakson päätyttyä tarkastuskäynneillä omissa hoitoloissaan, jättivätkö he tulematta hammashoitoon tai joutuivatko he käymään perusterveydenhuollossa särkypäivystyksissä. Kymmenen vuotta kestäneessä seurannassa tarkasteltiin yhteensä 152 potilasta.

– Perusterveydenhuollossa tapahtuvaa matalan kynnyksen hammashoitopelon hoitoa siten, että samassa yhteydessä tehdään potilaan hammashoito, on tutkittu vasta vähän. Tutkimusta pitkäaikaisvaikutuksista ei myöskään ole aiemmin julkaistu, päätutkijana toiminut erikoishammaslääkäri Taina Kankaala kertoo yliopiston tiedotteessa.

Hammashoitopelko voi ilmentyä hoidon välttelynä, joka voi johtaa huononevan suun terveyden ja särkyhoitojen noidankehään.

2–10-vuotiaana toteutetun hoitojakson pelonhoitoyksikössä havaittiin tutkimuksessa olevan yhteydessä hammastarkastusten määrään myöhemmin.

– Yllättävää oli, miten hyvin pelonhoitoyksikössä onnistuneesti hoidetut selvisivät jatkossa hammashoidosta perusterveydenhuollossa. Ja toisaalta odotusten mukaista oli, että jos hoito syystä tai toisesta ei onnistunut, hammashoidon säännöllisyys ei toteutunut jatkossakaan, Kankaala kertoo.

Sama tutkimusryhmä on aiemmin todennut, että jopa seitsemällä kymmenestä potilaasta hoito pelonhoitoyksikössä onnistuu. Lapsilla pelkohoidon onnistuminen on yleisempää kuin aikuisilla.

Kankaala korostaa yliopiston tiedotteessa, että hammashoitopelko tulisi ottaa puheeksi erityisesti, jos potilas peruu aikojaan, jättää tulematta tarkastuskäynneille tai hakeutuu toistuvasti särkypäivystykseen. Pelkäävät potilaat tulisi tunnistaa jo varhaisella iällä ja lievittää heidän hammashoitopelkoaan.

– Pelkäävät voivat olla haastavia potilaina ja heidän hoitonsa kuormittavaa suun terveydenhuollon työntekijöille. Jos tilanteeseen ei puututa, lapsen vaikea hammashoitopelko ei vastoin yleistä käsitystä myöskään yleensä helpota lapsen kasvaessa. Hyvä hammashoitopelon hoito hyödyttää paitsi potilasta myös hoitohenkilökuntaa, minkä lisäksi se vähentää hoidon kustannuksia pitkällä tähtäimellä, Kankaala tiivistää.