Lukijalta
Mielipide

Tuotantosuunnan muutos Pintamolla – karjataloudesta on siirrytty mökkeilyyn ja virkistykseen ja silläkin on oma arvonsa

Pintamojärven valuma-alueella koettiin puolessa vuosisadassa muutos. Tuotannon päämuoto vaihtui karjataloudesta mökkeilyyn ja virkistykseen.

Metsätalous säilyttää asemansa. Tosin se työllistää enää kaksi henkilötyövuotta koko tuotantoketjussa, koska menetelmät kehittyvät.

Mökkeilyn ja virkistyksen ohella alue tuottaa vähäisen määrän sähköä verkkoon. Sähkö jauhetaan tippavoimalassa, ja se on kaikilla mittareilla mitätöntä touhua mökkeilyn ja metsätalouden arvoon nähden.

Virkistyskäytön kassavirran laskemme näin: järven rannoilla on 100 mökkiä. Yöpymisen arvoksi voidaan todeta 100 euroa. Tutkitusti Oulunkaaren seutukunnan mökkien käyttöaste on 54 yöpymistä vuotta kohden.

Kassavirta vuodessa on siis 100 kertaa 100 kertaa 54 eli 540000 euroa.

Metsätalouden kassavirta saadaan laskemalla metsämaiden puuston kasvu ja kertomalla se keskimääräisellä raakapuun pystymyyntihinnalla. Hehtaareja valuma-alueella on 4 500.

Puuta kasvaa kiertoaikana noin kolme kiintokuutiota hehtaarilla vuotta kohti. Keskimääräiseksi hinnaksi voidaan arvioida 35 euroa motilta. Metsätalouden kassavirta vuodessa on siis 4 500 kertaa 3 kertaa 35 eli 472 500 euroa.

Lasketaan myös sähköntuotannon vuotuinen kassavirta Pintamo-ojan mikrovoimalassa. Masiina tuottaa sähköä keskimäärin 1,4 Gigawattituntia vuodessa. Kuluttajat maksavat sähköstä 4 senttiä kilowattitunnilta.

Tästä saadaan aritmetiikkaa harjoittaen sähköntuotannon kassavirraksi vuodessa noin 50 000 euroa eli kymmenen prosenttia edellä kuvattujen mökkeilyn ja virkistyksen tai toisaalta valuma-alueen metsätalouden arvosta.

Jos sähköntuotannon ja järven säännöstelyn aiheuttama haitta virkistykselle ja mökkeilylle olisi järven veden laatuluokan putoaminen pykälällä viisiportaisessa vesienhoidon asteikossa, vahinko olisi miljoonissa mitattava.

Sataan mökkiin, niiden rakennuspaikkoihin ja käytettävyyden hyväksi rakennettuun infraan on sitoutunut kymmenen miljoonaa. Janne Artellin taannoisen väitöstutkimuksen mukaan luokkien tyydyttävä ja hyvä välillä on rahassa mitaten 20 prosentin ero.

Metsämaihin voi katsoa sitoutuneen noin seitsemän miljoonan pääoma. Pintamolla on siis kaksi hyvässä yhteistyössä esimerkiksi tiestöä huoltavaa tahoa: mökkeily ja metsätalous. Sähköntuotanto sen sijaan omistetaan ja ohjataan alueen ulkopuolelta eikä toimija ilman pakottamista tai patistamista vähennä toimintansa haittoja.

Metsätalous toki vaikuttaa vesiin. Tuotannossa noudatetaan yksijaksoisen kasvatuksen menetelmää, joka tähtää uudistamiseen avohakkuun, maanmuokkauksen ja istutuksen tai kylvön avulla. Jatkuva kasvatus eli peitteisenä kasvatus nousee tulevina vuosina vaihtoehdoksi metsänhoidossa.

Puun tuotannon vesistövaikutusta voidaan vähentää myös luonnonhoitotoimin. Näitä esitettäessä on hienovaraisesti huomioitava tuotantotoimintaa harjoittavien surutyö menneen ja meneillään olevan muutoksen osalta.

Perustelluistakin syistä he kokevat tulleensa kovin kohdelluiksi rakennemuutoksen yhteydessä.

Myös mökkeily vaikuttaa vesiin. On mielen köyhyyttä rantavyöhykkeen mökkiläiseltä jättää investoimatta järkevään jätevesien hoitoon.

Seppo Partanenmökkiläinen Pintamolta