Uuden koulukeskuksen rehtorina aloittava Mikko Lumme nostaa tavoitteen korkealle. Maailman suurimmaksi sanotusta hirsikoulusta kehittyy maailman suurin kyläkoulu.
– Tästä emme tee laitosta vaan paikan, jossa meillä on aikaa kohdata lapsi ja nuori. Aikaa pitää löytää myös vanhemmille käydä tapaamassa koulun henkilökuntaa ja keskustelemassa lastensa asioista.
Lähtökohta on mainio, rehtori sanoo. Kaupungin arvot ovat kohdallaan, asenne lapsia ja lapsiperheitä kohtaan näkyy viime aikojen rakentamisessa. Myös opetuksen voimavarat ovat nyt hyvät, rehtorin lisäksi on aloittamassa kaksi päätoimista apulaisrehtoria.
– Minulla on täällä hyvät lähtökohdat olla lähellä oppilaita, koulun henkilökuntaa, vanhempia ja sitä tärkeintä, oppimista. Rehtorin huoneen kynnys ei saa olla korkea.
Lumme puhuu mielellään oppimisympäristöstä.
Uuden koulun luokat ovat siksi avoimina käytäville ja auloihin. Oppia voidaan pihalla ja lähiluonnossa.
Kaupungin keskustaa hyödynnetään myös, se on sopiva lähellä.
– Kirjasto, yritykset ja hallintorakennukset sidotaan osaksi tuota oppimisympäristöä. Kun lähiympäristön ja yhteisön kanssa ollaan avoimessa vuorovaikutuksessa, oppilaat saadaan ymmärtämään, miksi koulussa opiskellaan asioita.
Aiempi kokemus rehtorina rovaniemeläisestä Ounasjoen yhtenäiskoulusta on Mikko Lumpeelle osoittanut, että pienimmillä oppilailla on erittäin positiivinen vaikutus isompiin.
Hän on huomannut, ettei kukaan viitsi käyttäytyä rumasti, kun lähellä on pieniä lapsia.
Huolen, jota tietää esitetyn ainakin Aittojärven koulukiistassa, hän sanoo silti ymmärtävänsä.
Hän kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä koulun henkilökuntaan, mikäli ongelmia tai huolia ilmenee.
– Minusta meillä aikuisilla on liikaa ennakkoluuloja nuorisoa kohtaan. Parasta palautetta ikinä olen saanut, kun kouluni joustavan perusopetuksen moponrasvalle tuoksahtava poikaryhmä oli työharjoittelussa päiväkodissa. He olivat tehneet kaikki tehtävänsä kiitettävällä innolla.
Miksi lapsi muuttuisi hankalaksi kuudennen ja seitsemännen luokan välisellä kesälomalla, rehtori Mikko Lumme kysyy.
Hän näkee pudasjärveläisen maahanmuuttomyönteisyyden hyvänä asiana. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus on hänestä mahdollisuus hupenevan väestökehityksen kunnissa.
– Koulun merkitys kotouttamisessa on kaikkein tärkein. Nyt meillä on mahdollisuus kotouttaa maahanmuuttajia niin, että he jäävät tänne, eivätkä muuta isoihin keskuksiin.
Rehtori Mikko Lumme tietää aloittavan koulun nimestä olevan monia käsityksiä. Hirsikampus ei hänestä huonokaan ole, vaikkei se kerro, että paikalla toimivat Pudasjärven lukio ja Pudasjärven yhtenäiskoulu.
– Parempaakaan en ole keksinyt. Rakkaalla lapsellahan on monta nimeä, odotellaanhan mikä niistä käyttöön vakiintuu!
