Supikoiran paras pyyntikausi on nyt käsillä. Keväthanget alkavat olla viimeinen mahdollisuus napata pariskuntina liikkuvat eläimet ennen lisääntymisaikaa.
Ruokajätteiden jättäminen maastoon houkuttelee kaikkiruokaista petoa apajille. Toiminnanohjaaja ja petoyhdyshenkilö Vesa Teivaanmäki Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että supikoira liikkuu paljon ravinnon perässä.
– Supikoirahan liikkuu paljon vesistöjen rannoilla ja asutusten liepeillä, Teivaanmäki sanoo.
Alueen tarkkaa supikoirakantaa on vaikea arvioida, mutta pyydettyjen eläinten määrä antaa hieman osviittaa. Viime vuoden saalis oli noin 50 supikoiraa, kun kuluvan vuoden saldo on jo nyt 20–30 pyydetyn eläimen luokkaa.
Edelleen kettu ja muut pienpedot saavat aikaan suurempaa tuhoa lintukannoille. Viime syksyn ja talven kettukanta oli Teivaanmäen mukaan valtava.
– Ei kärsisi tulla enää supikoiraongelmaa tähän lisäksi.
Riistanhoitoyhdistys palkitsee vuosittain ahkerimmat pienpetojen pyytäjät. Osallistua voivat kaikki yhdistyksen jäsenet Pudasjärveltä saaduilla saaliseläimillä. Niitä ovat kettu, supikoira, näätä ja minkki.
Yhdistys on tänä vuonna nelinkertaistanut pienpetokilpailun palkkioihin varatut rahat. Palkintoihin on varattu yhteensä 2 000 euroa.
Supikoira on vieraslaji
Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on lähtöisin kaukoidästä.
Laji on levinnyt koko Suomen alueelle. Supikoira viihtyy kosteikkojen lähistöillä sekä lehtimetsissä, joissa on paljon aluskasvillisuutta.
Eläin on yksiavioinen, ja se poikii tavallisesti kerran vuodessa 8–10 pentua.
Supikoira on mahdollinen trikiinin, rabieksen eli vesikauhun ja ekinokokki-loisen levittäjä.
Supikoiran metsästysaika kestää koko metsästysvuoden. Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.–31.7. välisenä aikana.
Lähteet: Suomen Metsästäjäliitto & Suomen Riistayhdistys
