Ensi vuodeksi Pudasjärvelle puuhataan erilaisia tapahtumia Suomen 100-vuotiaan taipaleen kunniaksi.
– Niiden ei tarvitse olla juhlia, vaan ne voivat olla myös ihan muuta rennompaa, herättelee Pudasjärven kaupungin kulttuuriohjaaja Birgit Tolonen.
Ensi vuonna 100 vuotta täyttävästä Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta 1917. Suomea ja suomalaisuutta juhlitaan vuoden aikana eri puolilla maata erilaisin tapahtumin.
Pudasjärvellä juhlavuosi koetaan niin tärkeäksi, että sen tapahtumiin ehdotetaan varattavaksi varoja kaupungin budjettiin 100 000 euron edestä.
Myös Pohjois-Pohjanmaan liitto myöntää maakuntaan juhlavuoden rahoitusta tapahtumille yhteensä 60 000 euroa. Maakunnallisen rahoituksen haku aukeaa marraskuussa.
– Nyt ideat lentämään ja kumppaneita hakemaan, kannustaa Marja-Leena Törrö, joka toimii juhlavuoden Pudasjärven kaupungin ohjausryhmän puheenjohtajana.
Pudasjärven kaupungin Suomi 100 -ohjausryhmä etsii nyt juhlavuoteen osallistumisesta kiinnostuneita yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka voisivat vuoden kunniaksi jotakin järjestää. Myös kyläyhdistyksiä halutaan mukaan.
– Kaupunki voi olla kumppanina, jos jollakin toimijoilla on mielessä tosi iso tapahtuma. Toinen vaihtoehto on anoa rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja päästä mukaan ohjelmaan. Valtioneuvoston kansliasta voi anoa ohjelmaan pääsyä suoraan, Törrö opastaa.
Hän toivoo, että yhdistykset ja järjestöt löytäisivät toisensa ja olisivat yhdessä enemmän.
– Kaikki ovat tervetulleita tekemään ja touhuamaan. Tästä ei ole tarkoitus tulla pönötysvuosi tai nipotusvuosi, sillä tapahtumista ei haluta tehdä hirveän virallisia, Törrö juttelee ja jatkaa:
– Ei tarvitse välttämättä kuulua yhdistyksiin, mutta luonnollisesti yhdistyksiä pyydetään nyt mukaan, koska sitä kautta tekemisen organisoiminen on helpompaa.
Ihan mikä tahansa ohjelmaan mukaan pääsevä tapahtuma ei kuitenkaan voi olla. Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Se on myös antanut ohjeet ja määritellyt Yhdessä-teeman juhlavuoden tapahtumille.
”Yhdessä rakennamme koko vuodeksi 2017 elävän ohjelman yhdessä eri toimijoiden kanssa” sanotaan hankkeen sivuilla, mistä löytyy myös lisätietoa tapahtumien rahoituksesta ja suunnittelusta.
Lisäksi hankkeeseen pääsevien tapahtumien tulee toteuttaa jotain kolmesta painopistealueesta.
– Logojen ja muun Suomi 100-materiaalin käyttö on varattu vain Suomi 100 -ohjelmassa mukana oleville tapahtumille, Törrö tietää.
– Ei tule ajatella rahoituksen hakemista vanhaan tapahtumaan, vaan vanhassakin tapahtumassa täytyy rahoitusta hakiessa olla uutta juhlavuoden näkökulmaa, Tolonen ja Törrö painottavat rahoituksen saamisen ja ohjelmaan liittymisen edellytyksistä.
Myös Pudasjärven kaupungin kehittämisasiantuntija Tuomi-Tuulia Ervasti on sitä mieltä, että Pudasjärvellä on paljon hyviä tapahtumia, joita voidaan uudistaa Suomi 100 -teemalla.
Myös kokonaan uudet tapahtumat tulevat nyt mahdollisiksi.
– Kaupungin rahoitus voitaisiin toteuttaa kehittämis- ja toimintatuki -tyyppisesti. Rahoituksen haku aukeaisi loka-marraskuussa. Jos rahaa jää, keväällä saatettaisiin mahdollisesti toteuttaa vielä uusi haku, Ervasti kertoo.
Kaupunki tulee tekemään tapahtumista verkkokalenterin, jotta ihmiset löytävät juhlavuoden tapahtumat yhdestä paikasta.
Myös nyt vielä aihioina olevia ajatuksia on heitelty ilmaan siitä, mitä tapahtumat voisivat sisältää. Esiin ovat nousseet uittoperinne, vanhoilta ihmisiltä saadut tarinat, poroerotuksen järjestäminen, tilataide ja senioritalo Hirsikartanon julistaminen juhlavuoden rakennukseksi plakaatilla.
Suomi 100
Suomi 100 -hanke toteuttaa jotain kolmesta painopistealueesta:
1. Suomen 100 vuotta:
Itsenäisen Suomen rakentuminen. Ymmärrys siitä, mikä on olennaista Suomen sadassa vuodessa: kansanvallan tarina laajasti nähtynä, sananvapaus, itsenäisyyden tekijät ja näkijät sekä itsenäisen Suomen kulttuuri, sivistys ja arvot.
Hankkeiden sisältö liittyy ensisijaisesti ajanjaksoon 1917–2016, erityistapauksissa hanke voi liittyä myös ajanjaksoon 1863–1916.
2. Suomi 2017:
Suomi-omakuva: millainen Suomi on juuri nyt. Ajassa olevat ilmiöt, ihmiset, tekijät ja näkijät. Yhteiset elämykset elämän koko kirjossa, juhlan kokeminen yhdessä kaikkialla Suomessa.
Hankkeiden sisältö liittyy nykyhetkeen eli vuoteen 2017.
3. Suomen tulevaisuus:
Millaisen Suomen tahdomme ja teemme; konkreettisia tekoja ja päätöksiä, jotka vahvistavat Suomea ja suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uuden kokeilua. Lupa tehdä toisin. Tulevaisuuden tekijöiden ääni.
Hankkeiden sisältö liittyy Suomen tulevaisuuteen.
