PoPSTer-hankkeen kuntakuulemiskierros käynnistyi torstaina. Hankkeessa luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla.
Pudasjärven kuulemistilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä kuntapäättäjää ja aiheesta kiinnostunutta kuntalaista.
Kunnallisten toimijoiden kommentteja kaivattiin hankkeen alustavasta luonnoksesta Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluverkoksi. Palveluverkkoluonnos pitää sisällään muun muassa luonnokset tulevista hyvinvointikeskusalueista ja hyvinvointikeskuksista ja -asemista sekä niiden tarjoamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Hyvinvointikeskuksia ja -asemia Pohjois-Pohjanmaalle tulisi 39 ja hyvinvointikeskusalueita 13.
Hyvinvointikeskusalueilla tarkoitetaan alueen väestön sote-avopalveluiden kokonaisuutta. Palvelut tuottaisivat niin yksityiset yritykset, maakunnan liikelaitos kuin julkiset yhtiötkin. Maakunnan markkinoilla toimivat palvelut yhtiöitetään, ja maakunnan liikelaitos vastaa muun muassa erikoissairaanhoidosta, ympärivuorokautisesta päivystyksestä sekä terveyskeskusten vuodeosastojen ylläpidosta.
Luonnoksen mukaan Pudasjärvi olisi oma hyvinvointikeskusalueensa, mikä tarkoittaa kattavia avohoidon palveluja kunnan alueella, mutta esimerkiksi Taivalkoski kuuluisi Kuusamon keskusalueeseen, mikä voisi tarkoittaa, että osa palveluista pitää hakea naapurikunnasta.
PoPSTer-hankkeen asiantuntija Anu Vuorinen vakuutti, että ilman yksikään kunta ei jää ilman palveluita.
– Ei olla lähdetty siitä, että yksikään kunta jäisi täysin vaille palveluja. Palvelutaso voi kuitenkin vaihdella, Vuorinen sanoi.
Laaja päivystys keskitettäisiin vastaisuudessakin Ouluun. Raahessa ja Kuusamossa jatkuisi erityisluvalla suppeampi, ympärivuorokautinen päivystys ja Oulaskankaalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys.
Vuodeosastoja suljettaisiin vuoteen 2025 mennessä kymmenen. Muun muassa Taivalkosken vuodeosasto olisi sulku-uhan alla. Ikäihmisten pitkäaikaislaitoshoito keskitettäisiin myös Ouluun, ja lyhytaikaislaitoshoito pyrittäisiin korvaamaan panostamalla palveluasumiseen ja kotiin vietäviin palveluihin.
Lopullisena tavoitteena olisi lopettaa ikäihmisten pitkäaikaislaitoshoito kokonaan. Kantava ajatus, joka koskee koko laitoshoitoa, olisi, että vuodeosastoilla hoidettaisiin vain potilaita, jotka ovat sairaanhoidon tarpeessa. Osastojen täyttöasteen nostaminen ja vuodeosastohoidon keskittäminen päivystyssairaaloiden yhteyteen toisi kustannussäästöjä.
Hankkeen Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjausryhmän varapuheenjohtaja Pekka Simonen korosti, että ensiksi panostetaan kotihoitoon ja palveluasumiseen, ennen kuin laitoshoitopaikoista luovutaan.
– Ensin on saatava nämä muut asiat kuntoon, ja sitten vasta laitospaikat lähtevät, Simonen painotti.
Vuorinen korosti, että leikkaus- tai säästötalkoista ei ole kyse, vaan että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu tulevaisuudessa pyritään saamaan kestävälle uralle.
Raha ja sen jakaminen on tärkeä kysymys tulevassa uudistuksessa. Hankkeen luonnoksessa kaavailtu rahoitusmalli olisi Pudasjärven kaltaisen väestörakenteen omaaville kunnille eduksi, sillä rahoituksesta 2/3 määräytyisi, hyvinvointikeskuksen asiakasmäärän lisäksi THL:n tarvekertoimen perusteella.
Tarvekerroin ottaa huomioon alueen väestön sosioekonomisen aseman, sairastavuuden ja ikärakenteen ja kuvaa kunnan asukkaiden palvelutarpeiden suhdetta maan keskiarvoon. Pudasjärvi kuuluu niihin 10 prosenttiin Suomen kunnista, joissa sairastavuus on korkeinta.
Rahoitus herätti tunteita valtuustosalissa. Erästä kuntalaista mietitytti, kuinka käy, jos palvelulle ei ole pienen väkimäärän omaavalla paikkakunnalla riittävästi käyttäjiä. Vuorinen muistutti, että markkinoilla toimiessa pelataan markkinoiden säännöillä.
– Jos kyseessä on yksityinen yritys, niin yritys menee konkurssiin, ja jos taas julkinen toimija, niin maakunta arvioi kannattavuuden, ja palvelu lakkaa. Kuitenkin maakunnan on se oma järjestämisvastuu täytettävä, jos yksityisiä toimijoita ei ole. Maakuntahallinto tuskin tekisi niin hullusti, ettei järjestäisi lääkärin ja hoitajan palveluita lähipalveluna, Vuorinen arvioi.
Mallissa, jossa raha seuraa asiakasta, vaaditaan saumattomasti toimivaa digitaalista järjestelmää. Uudistuksen tiukka aikataulu onkin saanut moitteita siitä, että jo järjestelmän kehittäminen vaatisi vähintään 3–5 vuotta. Kuntalaisilla tulisi olla myös käytössään luotettavia, puolueettomia vertailuja eri palveluntarjoajien hoidon laadusta. Kiire tulee, sillä jo vuoden 2019 alusta vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille, ja samalla valinnanvapauslainsäädännön tulisi astua voimaan.
Maakuntien tulisi käynnistää sote-keskusten toiminta viimeistään saman vuoden heinäkuussa, ellei maakunta hae poikkeuslupaa kahden vuoden jatkoajalle. Osa maakunnista aikoo osallistua valinnanvapauden pilottikokeiluun, jossa otetaan käyttöön valinnanvapauden mukaiset sote-keskukset ja henkilökohtainen budjetointi jo tänä vuonna. Pohjois-Pohjanmaalla päätöstä pilottikokeiluun lähtemisestä ei ole vielä tehty.
– Pohjois-Pohjanmaalla pilottimaakunnaksi lähtöä vielä tarkastellaan, Vuorinen sanoi.
Kaupunginjohtaja Tomi Timonen oli toiveikas luonnoksiin tehtyjen muutosten suhteen, erityisesti rahoituksen määräytymisperusteet saavat kiitosta.
– Pudasjärven tarvelaskelmissa näkyy se, että tarvitaan se laajan palvelun hyvinvointikeskus tänne. Pudasjärven näkökulmasta voisi sanoa, että meidän tarpeitamme on otettu hyvin huomioon tässä valmistelussa. Toivottavasti se näkyy myös tulevassa päätöksenteossa, Timonen summasi.
Hankkeen loppuraportin valmistuttua se toimitetaan väliaikaiselle maakuntahallinnolle. Vuoden 2018 tammikuussa valitaan presidentinvaalien yhteydessä pysyvä maakuntavaltuusto, joka tekee lopulliset päätökset.
Suuntaviivoihin voi olla vielä luvassa suuriakin muutoksia, sillä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen, maakuntauudistuksen ja valinnanvapauslainsäädännön keskeiset lait eivät ole vielä saaneet lainvoimaa.
