Lähes kaksi vuosikymmentä toimineen Työpetarin tulevaisuus on hämärän peitossa.
Yhdistyksen hallitus päätti viime viikolla, että sen ydintoiminta, työllistäminen, joudutaan lopettamaan.
Työttömien yhdistykseksi aikoinaan perustettua yhdistystä ei olla lopettamassa, mutta toiminnot supistuvat hyvin vähiin, ellei lähiaikoina ihmeitä tapahdu, harmittelevat toiminnanjohtaja Tuomo Jokikokko ja yhdistyksen puheenjohtaja Veli Liehu.
Työpetarin kirjoilla on tänä vuonna ollut kolmisenkymmentä työllistettyä henkilöä, nyt vielä 14. Loppujenkin sopimus on päättymässä, kortistoon joutuu myös toiminnanohjaaja.
– Noin 95 prosenttia rahaliikenteestämme on jäämässä pois, kun työllistäminen loppuu. Päättymässä on puolentoistasataa asiakassuhdetta, osa vuosia jatkuneita.
Työllistämisen mahdollisuudet menevät, kun tarjolla oleviin tehtäviin sopivia naisia ei te-toimiston listoilta löydy, Jokikokko sanoo.
– Erilaiset siivous- ja avustamistyöt, joita olemme tarjonneet asiakkaillemme, eivät kaikilta onnistu, hän tietää.
Viiden miehen metsätyöryhmä on tehnyt Työpetarin listoilla urakkaa lähinnä kaupungille, mutta sekin toiminta päättyy vuoden lopussa. Vuosia kestänyt yhteistyö Kontiotuotteen kanssa on sekin katkolla.
– Noin päivä viikossa on käyty siellä paalaamassa kierrätykseen menevää muovia ja pahvia. Työ loppuu yhtiön lomautusten takia, Jokikokko sanoo.
Rahaa palkkatukeen olisi nytkin käytössä, Tuomo Jokikokko tietää. Harmillinen muutos tosin on ollut se, että työllistämisjaksot ovat viime aikoina olleet vain kuukausien mittaisia.
– Kun ihminen oppii työn ja asiakkaat tuntemaan hänet, palkkatuki loppuu. Ne jopa parin vuoden pestit olivat sitä vanhaa hyvää aikaa.
Työllistämistukia ollaan miehen mukaan siirtämässä yhdistyksiltä yritysten käyttöön. Jokikokko epäilee sen toimivuutta.
Valtaosa Työpetarin kirjoilla olleista on yli 50-vuotiaita ja ilman ammattikoulutusta. Ainoa mahdollisuus heidän työllistämisessään on ollut yhdistyksissä.
Yhdistyksessä harmitellaan tilannetta. Sen tarjoamien palveluiden tarve on Pudasjärvellä kasvussa ikääntyvän väestön vuoksi. Jokikokko ja Liehu tietävät, että harvalla eläkeläisellä on vara hankkia siivousta ja hoivaa yrityksiltä.
Vanhuksille palveluita ovat Työpetarilta ostaneet myös Oulunkaari ja monien ikäihmisten omaiset.
– Tarvetta on ollut, kiireetöntä työntekijää on usein pyydetty kahville ja juttuseuraksi, Jokikokko tietää.
Loppumassa on myös yhdistyksen muille työllistämisvaroja käyttäville toimijoille tarjoama apu. Tällä kertaa niitä asiakkaita on seitsemän. EU-ruoka-avun jako on sekin katkolla, sitäkin kun on Työpetarin lipun alla talkoitu.
Hoiva-apu- ja siivoustöiden lisäksi Työpetari on tarjonnut tekijöitä erilaisiin pihatöihin. Myös talviuintipaikka on ollut yhdistyksen väen hoidossa.
Työpetarin kautta on saatu ihmisiä työelämään ja opintojen pariin. Kuntouttava työtoiminta on koettu tarpeelliseksi, työkokeilut samoin. Pari naista on suorittanut oppisopimuksella merkonomin tutkinnon, Tuomo Jokikokko muistelee menneitä.
Joissain vaiheissaan yhdistys on pystynyt käyttämään myös projektirahaa. Nyt sekin keino näyttää loppuvan, Jokikokon mukaan pienten, yhdelle toimijalle myönnettävien hankkeiden aika näyttää olevan takana.