LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

Sil­ta­rum­mut usein ­pa­ho­ja vael­lus­es­tei­tä – ­mer­kit­tä­vää­ ym­pä­ris­töon­gel­maa sel­vi­te­tää­n Ii­joel­la

Naamangan sydänmaalla vMustarinnanojan rummun alapäähän puusta ja kivistä tehty rakennelma poisti esteet kalojen nousulle, totesi eräsuunnittelija Eero Moilanen. Syötteen luppoveden alapuolinen Naamankaojan rummussa riittää pohtimista. Nyt se on paha este kalojen ja muiden eliöiden kululle, tietävät Eero Moilanen ja Pirkko-Liisa Luhta. Syöttekyläntiellä Romeojan rumpu muodostaa nykyisellään selkeän esteen kalojen kululle. Ongelmaan ratkaisua pohtivat Pirkko-Liisa Luhta ja Eero Moilanen.
Naamangan sydänmaalla vMustarinnanojan rummun alapäähän puusta ja kivistä tehty rakennelma poisti esteet kalojen nousulle, totesi eräsuunnittelija Eero Moilanen.
Naamangan sydänmaalla vMustarinnanojan rummun alapäähän puusta ja kivistä tehty rakennelma poisti esteet kalojen nousulle, totesi eräsuunnittelija Eero Moilanen.
Kuva: MH/ Eräpalvelut

– Selvisi, että jopa puolet rummuista estää kokonaan tai osittain kalojen kulun. Täydellinen este löytyi 73:ssa ja osittainen 35:ssä tutkituista 228:sta kohteesta.

Metsähallituksen eräpalveluiden erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta arvioi selvityksen pohjalta, että Suomessa on muutaman suurjoellisen verran kaloille lisääntymiskelpoista aluetta, jolle niillä ei ole pääsyä tierumpujen tai siltojen takia.

Luhta ja eräsuunnittelijaEero Moilanen ovat havainneet vanhimpien rumpujen asennukset kalojen ja muiden vedessä liikkuvien eliöiden kannalta yleensä paremmin tehdyiksi kuin viime vuosikymmenten mittaan tehdyt.

Materiaaleissa ei isoja eroja ole, oikea asennus ja rummun sopiva koko ovat tärkeimmät tekijät oikeaoppisessa tienalituksessa.

– Liian suuri virtausnopeus on yleinen este. On käytetty liian pientä putkea veden määrään nähden. Yleistä on kahden metrin sekuntivirtaama, kun jo neljäsosa siitä tuottaa ongelmia kalojen nousulle.

Väärin asennetussa rummussa myös vedenkorkeus on merkittävä haitta vesieliöiden liikkumiselle pienvesistöissä. Yleisimmin haitta koskee virtaa ylös vaeltaville, mutta pahimmillaan myös alaskulku on estynyt.

Pirkko-Liisa Luhta arvioi selvityksen pohjalta, että Suomessa on muutaman suurjoellisen verran kaloille lisääntymiskelpoista aluetta, jolle niillä ei ole pääsyä tierumpujen tai siltojen takia.

Hankkeen aikana testataan keinoja, joilla virtausnopeuteen voitaisiin vaikuttaa. Luhta ja Moilanen ovat miettineet rumpuihin laitettavien kynnysten toimimista veden hidasteena.

Luonnonpohja olisi usein hyvä ratkaisu. Sitä on kuitenkin mahdoton tehdä Suomessa käytettäviin pyöreisiin rumpuihin. Ruotsissa on käytössä holvimainen rumpurakenne, johon luontaisenkaltainen pohja on helppo rakentaa.

Toinen merkittävä este on liian suuri kynnys rummun alapäässä. Senkin korjauksiin on keinoja kehitteillä. Uuden rummun vaihto on kallista, eikä siihen tienpitäjät hevin ryhdy, Luhta tietää.

Myös rumpujen suulle kertynyt jäte-tai karikepato estää usein eteenpäin mielivän vaelluksen. Kertymäpatojen poisto onnistuu helposti, järeämmät vaativat vähintään lapiotyötä. Jonkin verran niitä on hankkeen väen voimin tehtykin, Luhta kertoi.

Hanke-euroilla ja työllistämisvaroilla on pystytty palkkaamaan Pudasjärvellä ja Taivalkoskella kaksi kolmen miehen työporukkaa. Heidän työhönsä on kuulunut myös purokunnostuksia.

Muutamia kohteita on aikomus kunnostaa talkoilla. Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen urakkana on Haisuvaarassa Nokipuron rummun esteiden poisto. Samalla perällä talkoilee Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Alahaapuanojan rummun kimpussa.

Selvitystyötä on tehty nyt toista vuottaan jatkuvassa Esteet pois-hankkeessa, joka jatkuu vielä ensi vuoden. Rumpujen syynäämisen lisäksi ohjelmaan kuuluu vaellusesteiden poistoa ja pieniä purokunnostuksia.

Metsähallituksen eräpalvelut on saanut hankkeeseen Ympäristöministeriöltä 160 000 euron avustuksen. Loput noin 200 000 euron kustannuksista kaivellaan eräpalveluiden pussista. Talkoillakin on hankkeessa sijansa.

Luhta ja Moilanen ovat tutkineet rumpuja pääasiassa valtion ja yksityismaiden metsätiestöllä, jonkin verran myös yleisillä teillä. Tiestöä kierretään vielä tänä kesänäkin.

Tulokset ovat yllättäneet. ne osuvat pitkälti samoihin prosenttimääriin kuin Ruotsissa ja Keski-Suomessa aiemmin tehty selvitys. Esteitä on tutkittu myös Ruotsissa, joista tiedoista Pirkko-Liisa Luhta sai ajatuksen hankkeeseen.

Rumpujen muodostamat esteet vaikuttavat selvimmin kalojen elämään. Eero Moilanen sanoo monien purojen tonkokantojen hiipuvan aikaa myöten, kun uutta verta ei saada kannan elinvoimaa ylläpitämään.

Tiestön rummut ja sillat ovat pahimmillaan esteitä kalojen lisäksi myös hyönteisille, pohjaeläimille, jopa nisäkkäille.

Suomen teillä on vesistöylityksiä noin 120 000, josta liki 100 000 on rumpuja. Kun näyttää, että ainakin kolmasosa niistä on vaellusesteitä, on kyse hyvinkin merkittävästä ympäristöongelmasta, Luhta sanoo.