Sudet: Pu­das­jär­ven pa­lis­kun­nan su­si­jah­ti tuotti jälleen tulosta

Pudasjärven seurakunta: Pu­das­jär­ven seu­ra­kun­ta­kes­kuk­seen iso re­mont­ti ensi kesänä – pihamaa myl­lä­tään auki, kes­kuk­sen käyt­töön tauko

Lukijalta
Kolumni

SDP:n Pii­rai­nen: Hy­vin­voin­tia Poh­jois-Poh­jan­maal­le

SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen toivoo kolumnissaan aluevaalien alle vanhaa kunnon torikampanjaa.

Eduskunnasta
Raimo Piirainen on SDP:n kansanedustaja Kajaanista. Hän on myös aluevaaliehdokas Kainuun hyvinvointialueella.
Raimo Piirainen on SDP:n kansanedustaja Kajaanista. Hän on myös aluevaaliehdokas Kainuun hyvinvointialueella.
Kuva: Eduskunnan valokuvaaja

Hyvinvointialueen valmistelu on Pohjois-Pohjanmaalla aloitettu hyvällä sykkeellä, hyvä niin. Pohjois-Pohjanmaalla ei aikaisemmin ole ollut suorilla vaaleilla valittua maakuntatasoista päätöksenteko elintä.

Kainuussa sen sijaan on kokemusta maakuntatasoisesta päätöksenteosta. Kainuun hallintokokeilun aikainen toiminta perustui päätöksenteon osalta suorilla vaaleilla valittuun valtuustoon, jolla oli vastuu palveluiden järjestämisestä.

Hyvinvointialueet muodostavat valtakunnan tasolla uuden päätöksentekotason valtion ja kuntien lisäksi. Suomessa on tulevaisuudessa kolme erillistä päätöksentekotasoa, mitkä valitaan kukin omilla vaaleilla. Kansalaiset pääsevät valitsemaan tammikuun 23 päivänä valtuutetut, jotka päättävät hyvinvointialueenpalveluiden järjestämisestä.

Alueilla on itsehallinto eli ne päättävät itsenäisesti alueen palveluista. Uudistuksessa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet korostuvat ja lisääntyvät. Jokainen äänioikeutettu pääsee vaikuttamaan äänestämällä tai lähtemällä itse ehdokkaaksi hyvinvointialuevaaleihin. Aluevaaleilla valitaan hyvinvointialueen ylin päätöksenteko elin, aluevaltuusto.

Aikaisemmin sosiaali- ja terveydenhoidon palveluista ovat vastanneet kunnat. Nyt kansalaiset pääsevät valitsemaan suoraan, ketkä sote- ja pelastuspalveluista päättävät. Tähän saakka edustajat Sairaanhoitopiirien päätöksentekoon ja kuntien sosiaali- ja terveyslautakuntiin on valinnut kunnanvaltuusto.

Tavoitteena on, että kaikki saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen palveluita laadukkaasti ja yhdenvertaisesti. Tulevat aluevaltuustot päättävät esimerkiksi perusterveydenhuollon, hammashoidon, mielenterveyspalveluiden, äitiys- ja lastenneuvolan, ikääntyneiden asumispalveluiden, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen järjestämisestä sekä näihin toimintoihin liittyvistä tukipalveluista muun muassa puhtaanapidon ja ruokahuollon järjestämisen. Vastuu palveluiden järjestämisestä hyvinvointialueille siirtyy vuoden 2023 alussa.

Henkilökunnan saaminen hyvinvointialueelle on todella tärkeää. Nykyinen henkilöstö siirtyy kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimenpalveluista hyvinvointialueelle. Samoin siirtyvät myös erikoissairaanhoidon henkilöstöt.

Ilman osaavaa ja aktiivista henkilökuntaa valmisteluvaihekaan ei tule pärjäämään. Varsinaisen toiminnan käynnistäminen on hyvä saada liikkeelle jouheasti, ja siihen on henkilökunnalla sekä sen toimivuudella suuri merkitys.

Johtaminen on asia, jota on syytä valmistelussa korostaa, vaikka se ei suoranaisesti valmistelun tähän vaiheeseen liitykään.

On tärkeää tehdä muutokset niin, että palvelut järjestetään kaikki näkökulmat huomioiden, ja ettei henkilöstölle aiheuteta yhtään ylimääräistä sydämentykytystä.

Hyvinvointialueen saaminen hyvään toiminnalliseen kuosiin on erityisen tärkeää. Siksi valmisteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. On tärkeää saada lähipalvelut jokaiseen kuntakeskukseen, minkä tasoisina, siinä tarvitaan yhteistä näkemystä hyvinvointialueen valmistelussa, mutta myös valitun valtuuston ja hallituksen hyvää yhteistyötä.

Kuluvan syksyn aikana valmistelu etenee valmistelutoimielimissä, mikä toimii hyvinvointialueiden perustamisesta annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamislain mukaan.

Valmistelutoimikunnalle voidaan perustaa seurantaryhmä, ja näin on monella alueella tehtykin. Olen kuullut, ettei kaikilla hyvinvointialueilla ole perustettu seurantaryhmää. Jos näin on, silloin annetaan hyvin vahva mandaatti valmistelutoimikunnalle. Vaalien jälkeen seuranta ja päätöksenteko siirtyy myös valmisteluvaiheessa valitulle valtuustolle.

Uskon, että hyvällä seurannalla saavutetaan hyvä lopputulos, missä huomioidaan tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus sekä myös toiminnallinen näkökulma.

Vaalit ovat vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Aika kuluu nopeasti ja vielä on välissä joulun ja uudenvuoden pyhät, joten totaalista kampanjointiaikaa on todella vähän. Tästä syystä olisi aika alkaa käydä keskustelua  hyvinvointialueen palveluista.

Ehdokkaiden olisi lähdettävä liikkeelle kertomaan kansalaisille teemoistaan ja samalla nostamaan äänestysaktiivisuutta. Tulee vain eittämättä mieleen, että ollaanko hyvinvointialuevaalit käymässä some-vaaleina, joka ei näy muualla kuin sosiaalisen median kanavilla.

Itse kannatan kunnon vanhanajan torikampanjointia.