LIIKENNE: Lop­pu­vuo­si on po­ro­ko­la­rei­den syn­kin­tä aikaa – Am­mat­tiau­toi­li­ja: "Kai­kil­la po­roil­la pitäisi olla hei­jas­tin. Olen vält­tä­nyt kym­me­niä ko­la­rei­ta, kun olen ha­vain­nut hei­jas­tin­po­ron"

OSAO: Am­mat­ti­opis­toa ollaan muut­ta­mas­sa Pu­das­jär­ven kau­pun­gin­ta­lol­le – Toi­veis­sa on, että opis­ke­li­jat ja kau­pun­gin johto oli­si­vat saman katon alla jo ensi syksynä

Talousarvio: Bud­jet­ti­esi­tys läpi kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa: Pu­das­jär­vel­le tehdään yli kaksi mil­joo­naa euroa yli­jää­mäis­tä ta­lou­sar­vio­ta, mutta liik­ku­ma­va­raa ei silti ole

Pu­das­jär­ven vii­mei­nen iki­met­sä suo­je­luun – maan­omis­ta­jan toive to­teu­tui

Vuonna 1995 vanhojen metsien suojeluun perustettu Luonnonperintösäätiö käyttää vuosittain 0,3-1,0 miljoona euroa luontokohteiden ostoon. Kauppaa tehdään lahjoitusvaroin. Suojeluun laitettavia maa-alueita on saatu myös lahjoituksina. Kuvissa Pintamon Itäkankaan ikimetsää, jossa ei kirveenjälkiä näy.
Vuonna 1995 vanhojen metsien suojeluun perustettu Luonnonperintösäätiö käyttää vuosittain 0,3-1,0 miljoona euroa luontokohteiden ostoon. Kauppaa tehdään lahjoitusvaroin. Suojeluun laitettavia maa-alueita on saatu myös lahjoituksina. Kuvissa Pintamon Itäkankaan ikimetsää, jossa ei kirveenjälkiä näy.
Vuonna 1995 vanhojen metsien suojeluun perustettu Luonnonperintösäätiö käyttää vuosittain 0,3-1,0 miljoona euroa luontokohteiden ostoon. Kauppaa tehdään lahjoitusvaroin. Suojeluun laitettavia maa-alueita on saatu myös lahjoituksina. Kuvissa Pintamon Itäkankaan ikimetsää, jossa ei kirveenjälkiä näy.
Kuva: Ari-Pekka Auvinen

Erikoinen metsäkauppa tehtiin maanantaina Pudasjärven osuuspankissa, kun reilu 13 hehtaaria lähes kirveenkoskematonta ikimetsää vaihtoi omistajaa Pintamon Itäkankaalla 35 000 euron kauppahintaan.

Vastaavaa kohdetta ei taida Pudasjärveltä muualta löytyä, myhäili Luonnonperintösäätiön asiamies Ari-Pekka Auvinen, jonka mukaan kauppa oli myyjän, Aaro Partasen pitkäaikaisen harkinnan tulos.

Kohta 90-vuotias entinen Pudasjärven liikuntasihteeri ei ollut enää kaupantekokunnossa, mutta kauppa tehtiin hänen valtuuttamanaan edunvalvojansa toimesta.

Auvisen mukaan vaihtoehtona olisivat tulevaisuudessa ehkä olleet metsätaloudelliset toimet, mutta nyt Partasen Aaron hakkuilta varjelema ikimetsä pannaan kahden lukon taakse. Yli parisataavuotiasta metsää tulevat suojaamaan vastaisuudessa sekä luonnonsuojelu- että säätiölaki.

Valtiovallan taholta suojeltuja ja yksityisiä suojelualueita on Pudasjärvellekin perustettu, mutta Itäkankaan kohde on Auvisen mukaan siitä ainutlaatuinen, että ihmisen jäljet eivät ole siellä näkyvissä.

Luonnonperintösäätiölle ostettu maa-alue on säätiön 22-vuotisessa historiassa kymmenes kohde, joka on Pohjois-Suomesta hankittu suojelun piiriin. Juhlavuoden kunniaksi kyseessä on Auvisen mukaan myös luontolahja sata vuotta täyttävälle Suomelle.

Tällä hetkellä Luonnonperintösäätiölle on lunastettuna koko maassa noin 70 aluetta, jotka käsittävät noin 1500 hehtaaria. Pohjois-Suomesta niistä on noin 500. Pääsääntöisesti metsästys alueilla on kiellettyä, joillakin alueilla vain vieraslajeihin kuuluvien pienpetojen pyynti ja hirven ajo on sallittua.

Pääsääntöisesti metsästys alueilla on kiellettyä, joillakin alueilla vain vieraslajeihin kuuluvien pienpetojen pyynti ja hirven ajo on sallittua.

Vanhojen metsien vapaaehtoinen suojelu purjehtii virkatyönään Suomen ympäristökeskuksen tutkijana toimivan Auvisen mukaan nykyään myötätuulessa positiivista palautetta saaneen Metso-ohjelman myötä.

Yhtenä syynä siihen hän näkee, että ohjelmasta on tiedotettu avoimesti eikä siihen liity mitään pakkoa tai salamyhkäisyyttä kuin aikanaan Natura 2000 -suojeluohjelmaan, jota yritettiin viedä läpi kaikessa hiljaisuudessa.

Naturasta tuli maanomistajien keskuudessa aikanaan lähes kirosana. Joissain tapauksissa vaikutukset saattoivat olla jopa ohjelman tavoitteiden vastaisia. Metsänomistajat kohdistivat toimenpiteitä juuri näille alueille, koska pelkäsivät niiden joutuvan suojeluun pakosta.

Auvisen mukaan nykyään vanhojen metsien suojelun tarve on ymmärretty. Luonnonperintösäätiölle metsiään tarjoavien joukkoon kuuluu yhä enemmän esimerkiksi metsäammattilaisia, jopa metsäkoneurakoitsijoita, jotka ovat ymmärtäneet, että tehometsätaloudessa on ehkä menty liian pitkälle.