Pu­das­jär­ven vä­ki­lu­ku laski alle 8000 asuk­kaan – ikä­ra­ken­ne on epä­ta­sai­nen, mutta myön­tei­siä­kin merk­ke­jä on

Tulevia vuosia ajatellen toivoa paremmasta on olemassa, sillä vuoden-parin aikana Pudasjärvelle on muuttanut paljon lapsiperheitä. Pudasjärven (sin.) ja Taivalkosken (kelt.) väestökehitystä vuosilta 2010-2018. Pudasjärvi on menettänyt väestöstään reilut sata henkeä vuodessa. Taivalkosken väestötappio kahdeksassa vuodessa on ollut noin 500 asukasta. Pudasjärven ikäjakauma vuoden 2018 lopussa, naiset vihreällä ja miehet sinisellä. Hedelmällisessä iässä olevien osuus Pudasjärven väestöstä on alhainen. Kaaviosta löytyy ehkä selitys myös monilla aloilla vallitsevaan työvoimapulaan. Parhaassa työiässä olevien määrä ei riitä työvoiman kysyntää kattamaan.
Tulevia vuosia ajatellen toivoa paremmasta on olemassa, sillä vuoden-parin aikana Pudasjärvelle on muuttanut paljon lapsiperheitä.
Tulevia vuosia ajatellen toivoa paremmasta on olemassa, sillä vuoden-parin aikana Pudasjärvelle on muuttanut paljon lapsiperheitä.
Kuva: Toivo Kiminki

Pudasjärven väkiluku laski alle 8000 asukkaan, ilmenee Tilastokeskuksen väestölaskennan joulukuun ennakkotiedoista. Suhteellisesti väen väheneminen on linjassa aikaisempiin vuosiin ja oli viime vuonna noin prosentin luokkaa.

Vuoden 2018 lopussa Pudasjärvellä oli 7993 asukasta, kun niitä vuoden alussa oli 8094. Vähennystä vuoden aikana oli tullut 101 asukkaalla, joista 48 miehiä ja 53 naisia. Uuden vuoden alkaessa Pudasjärvellä asui 4211 miestä ja 3782 naista. Miehiä oli 429 enemmän kuin naisia.

Suurin syy Pudasjärven väen vähenemiseen viime vuonna oli luonnollinen väestönkehitys, joka oli 53 henkeä miinuksella.

Pudasjärvellä syntyi vuonna 2018 elävänä vain 60 lasta, samaan aikaan toisesta päästä multiin saateltiin peräti 113 kaupunkilaista. Kokonaisväestötappiosta yli puolet tuli korkean kuolleisuuden kautta, mikä kertoo ikärakenteen vanhenemisesta.

Tulevia vuosia ajatellen toivoa paremmasta on olemassa, sillä vuoden-parin aikana Pudasjärvelle muutti paljon lapsiperheitä – jopa siinä määrin, että Kipinän kyläkoulua katsottiin tarpeelliseksi laajentaa. Lisäksi kuntakeskuksessa on pulaa päivähoitopaikoista, mutta uutta parhaillaan rakennetaan.

Avioliittoja Pudasjärvellä sentään solmittiin vuoden aikana 19 kappaletta, mutta toisaalta erottiin seitsemässä tapauksessa.

Muuttoliikettä Pudasjärveltä on parin vuoden aikana saatu hillittyä merkittävästi. Muuttotappio oli suurimmillaan vuonna 2015, jolloin muuttotase oli lähes 190 asukasta miinuksella. Vuonna 2017 enää vajaat sata.

Vuonna 2018 muuttoliikkeen osuus väen vähenemisestä oli nettona vain 57 asukasta. Kotimaisen muuttoliikkeen seurauksena menetettiin 74, jota paikkasi 17 hengen nettomaahanmuutto.

Ulkomailta saatiin viime vuonna kaupunkiin 21 asukasta, mutta samaan aikaan muille maille poistui neljä. Vaikka maahanmuutto oli takavuosina huomattavan runsasta, sillä ei ole pystytty väestökatoa pysäyttämään. Kannettu vesi ei ole kaivossa pysynyt.

Maakunnallinen trendi väestön keskittymisestä Ouluun ja sen lähialueen kasvukuntiin jatkui vuonna 2018 edelleen. Oulun seudun ainoita menettäjiä olivat kauempana kantakaupungin rajoilta sijaitsevat Ii ja Muhos. Muualla väkiluku kasvoi.

Pudasjärven vertailukuntina käytetyissä kunnissa väki väheni keskimäärin Pudasjärveä enemmän. Esimerkiksi samankokoisissa Kemijärvellä, Suomussalmella ja Kuhmossa jopa parin prosentin verran.

Pudasjärveen verrattavissa matkailupitäjissä, Sotkamossa ja Kittilässä, väkiluku säilyi lähes ennallaan, mutta Kalajoella väestön väheneminen oli suhteessa Pudasjärven luokkaa.

Taivalkosken ennakkoväkiluku vuodenvaihteessa oli 4022, joista 2132 miehiä ja naisia 1890. Miehiä asui kunnassa 242 enemmän kuin naisia.

Vuoden aikana joukosta poistui tavalla tai toisella 16 asukasta, joista naisia oli vain neljä. Käytännössä asukasmäärän lasku johtui luonnollisista tekijöistä. Taivalkoskella syntyi viime vuonna 23 vauvaa, mutta kuolo korjasi 39 kuntalaista. Luonnollinen väestönlisäys oli 16 henkeä miinuksella.

Kuntien välinen nettomuutto oli 67 henkeä miinuksella. Ulkomailta saatiin vahvistuksia 14 hengellä, mutta vastaavasti sinne lähti viisi taivalkoskelaista. Avioliittoja solmittiin vuoden aikana yhdeksän ja purettiin kolme.

Taivalkosken väkiluvun lasku kuitenkin hidastui aikaisemmista vuosista ja oli vuonna 2018 vain 0,4 prosenttia.

Samankokoisista vertailukunnista Ranua, Posio, Puolanka, Vaala ja Utajärvi menettivät keskimäärin pari prosenttia asukkaistaan.