– Nuorin kurssin aloittanut on ollut kolmekuukautinen ja vanhin 86-vuotias, muistelee Pudasjärven kansalaisopiston musiikin vastuuopettaja Reijo Kossi.
– Se kertoo kyllä aika hyvin kansalaisopiston toiminnasta, opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa nyökyttelee.
– Kansalaisopisto tarjoaa kuntalaisille itsensä kehittämisen mahdollisuuksia. Vastaamme siihen, mitä kuntalaiset tahtovat, Holappa määrittelee opiston tehtävää.
Tänä vuonna Pudasjärven kansalaisopiston opetustoiminnan aloittamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta.
– Juhlimme työn merkeissä, eikä kravatti kiristä. Juhlallisuuksiin osallistumiseen on matala kynnys. Haluamme tehdä kansalaisopiston kaikille tutuksi, jos se ei sitä vielä ole, Holappa kertoo.
– Juhlaviikolla voi tavata ystäviä vuosikymmenten takaa, taito- ja taideaineiden vastuuopettaja Vuokko Nyman uskoo.
Varsinkin juhlapäivänä, lauantaina 1.4., tulossa on paljon väkeä kansalaisopiston tiloihin Lukiontielle.
– Pelkästään lauantaina musiikin esittäjiä on 200–300 henkeä, Kossi tietää.
Juhlavuonna esiin nostetaan opiston monipuolisuutta ja Suomi 100 -juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä tekemistä.
Koulutussuunnittelija Pasi Kemppainen kuvailee opiston kurssivalikoimaa laajaksi. Taannoin hänen silmiinsä sattui vanhasta opinto-ohjelmasta mustaruutiasekurssi.
– Se kuulosti jo aika erikoiselta, hän naurahtaa.
Tarjonta muuttuu ajan mukana: kestosuosikkien, kuten musiikki-, kädentaito- ja kielikurssien, lisäksi mukana on vuosittain vaihtuvia sisältöjä.
Opettajat saavat suoraan palautetta opistolaisilta ja kehittävät toimintaa sen mukaan.
– Opettajatilanne on nyt hyvä, parempi kuin monessa muussa kunnassa, Kossi toteaa ja tietää, että esimerkiksi Oulun suunnalta on saatu paljon päteviä opettajia.
Kolmen vakituisen opettajan lisäksi opistossa opettaa noin 90 tuntiopettajaa. Jos on opettajia paljon, niin on myös opiskelijoita.
– Monelle on yllätys, kuinka paljon oppilaita kansalaisopistossa on. Yksin musiikinopettajalla voi olla 200 eri oppilasta viikon aikana, Kossi laskee.
Kokonaisuudessaan opistossa opiskelee noin 2200 opiskelijaa, mikä on noin 26 prosenttia pudasjärveläisistä.
Kaikki kansalaisopiston opiskelijat kuuluvat opistolaiskuntaan. Käsi kädessä opiston kanssa toimiva opistolaiskunta on oleellinen osa muun muassa opistolaisten järjestämien tapahtumien takana.
– Kansalaisopiston tehtävänä on opetuksen antaminen, mutta esimerkiksi konserttien järjestämisessä on aina opistolaiskunta mukana, toteaa opettaja ja opistolaiskunnan puheenjohtaja Lasse Aaltonen.
Kansalaisopiston toiminnan lähtökohtana on yleissivistävä, omaehtoinen sekä helposti saavutettava opetustarjonta. Koulutuksen tavoitteena on tukea asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, alueellista tasa-arvoa ja elinvoimaisuutta, monikulttuurisuuden toteutumista sekä vahvistaa paikallisia kulttuuriarvoja ja osaamista.
– Nyt on myös arvokeskustelun paikka siitä, mikä on kansalaisopiston rooli tulevaisuudessa, Holappa pohtii ja viittaa esimerkiksi sote- ja maakuntauudistusten tuomiin muutoksiin kuntien roolissa.
Holappa uskoo kuntien ennaltaehkäisevän tehtävän korostuvan.
– Kansalaisopistossa hyvinvointityötä on tehty koko ajan ja kohtuullisen pienin resurssein. Miten hyvinvointia ja sivistystä painotetaan jatkossa?
– Hyvinvoinnin lisäämiseen on täällä edelleen tarvetta. Jos kansalaisopiston toimintaa ei olisi nykyisessä laajuudessaan, tilanne voisi olla nykyistä pahempi.
Historian saatossa kansalaisopistoilla on ollut kansanvalistuksellinen rooli ja yhteiskunnallisia tavoitteita.
– Saattaa olla, että opisto palaa takaisin tätä roolia kohti. Opistolla on hyvät mahdollisuudet tarjota erilaisia painotuksia esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä.
Opistolaisten mukaan kansalaisopisto onkin ennen kaikkea yhteisö.
– Kursseilla käyminen on itsessään terapiaa. Harrastus on monelle henkireikä. Se ei ole vain opiskelua vaan yhdessä oloa ja toimintaa, opettajat määrittelevät.
– Eikä meidän kursseille ole pääsyvaatimuksia, Aaltonen lisää.
